Huippututkijan ominaispiirteiksi kuvataan usein innostavuus, viisaus ja ahkeruus: Ihanteellinen tutkija on inspiroiva puhuja, laajasti sivistynyt ja tietäväinen keskustelija ja rakkaudesta tieteeseen tauottomasti työskentelevä työmyyrä. Moni hyvä tutkija ei kuitenkaan välttämättä ole erityisen hyvä juuri näiden ominaisuuksien vuoksi, vaan pikemminkin niistä huolimatta. Paljon tärkeämpiä hyveitä tutkijalle ovat tylsyys, tyhmyys ja laiskuus. Tylsyys ”Oot tylsä”, arvioi satunnainen […]
Lue lisää
Väitöskirjavaiheen moni nuori tutkija joutuu pohtimaan jatkosuunnitelmiaan monesta näkökulmasta – paikalleen kun ei voi kokonaan jäädä mikäli mielii hakea Suomen Akatemian akatemiatutkijan pestiä. Akatemia on nimittäin asettanut ehdon, joka hakijan pitää täyttää ennen kuin on kelpoinen hakemaan akatemiatutkijan tai tutkijatohtorin rahoitusta. Hakijan tulee olla työskennellyt yhteensä kuuden kuukauden ajan eri tutkimusympäristössä kuin missä hän oli […]
Lue lisää
Tammikuun alussa Essi kirjoitti vierailijakirjoituksen Oslosta ja syksyllä 2018 Kasper kertoi kokemuksiaan Uppsalasta. Päätin näiden tekstien jatkoksi laajentaa kirjoitusten kenttää vielä neljänteen (Suomi mukaan luettuna) Pohjoismaahan, nimittäin Tanskaan ja tarkemmin Kööpenhaminaan. Olen nyt viettänyt kuukauden tutkijavierailulla Tiedeopetuksen laitoksella (Institut for Naturfagenes Didaktik) ja kurssilla Niels Bohr -instituutissa. Vielä kuukausi jäljellä ja sitten palaan takaisin Suomeen. […]
Lue lisää
Yle uutisoi 16.2.2020 etätyöstä ja sen mahdollisuuksista (https://yle.fi/uutiset/3-11211532). Etätyön määrä on kasvanut nopeasti ja vaikuttaa siltä, että etätyöntekijöiden määrä tulee jatkossakin kasvamaan. En malta olla tarttumatta aiheeseen, joka on jollakin tavalla määritellyt työni tekemistä väitöskirjavuosista alkaen. Etätyö sai vuosi sitten uudenlaisen merkityksen, kun otin vastaan lehtoraatin Joensuusta, sillä tällä hetkellä Google ilmoittaa työmatkani pituudeksi kotiovelta […]
Lue lisää Tammikuun blogissa Tuuli kirjoitti tutkijan työhön liittyvistä myyteistä. Yksi niistä koski kutsumusta. Tämän myytin mukaan tutkimustyö on kutsumusammatti, joka on itsessään palkitsevaa ja johon työn tekijä motivoituu sisällöistä käsin. Työ palkitsee uusilla oivalluksilla, löydöillä ja työn imulla. Työtä tehdään sen itsensä vuoksi ja sen omilla ehdoilla. Jos kutsumus on tutkimustyön myytti, rahoitus on sen toteemi […]
Lue lisää
Kirjoitin viimeksi marraskuussa, kun väitökseeni oli tasan kuukausi. Tässä välissä on tapahtunut paljon: väitöskirjani valmistui, väittelin ja aloitin uudessa työssä. Väitöskirjani käsittelee aerosoleissa olevien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien, kuten tasapainohöyrynpaineen ja viskositeetin, määrittämistä laboratoriomittauksista tietokonemallinnuksen avulla. Ominaisuuksien tarkka määrittäminen on äärimmäisen tärkeää, jotta aerosolien vaikutus maan pinnalle tulevaan auringon säteilyyn intensiteettiin niin suoraan kuin pilvien kautta […]
Lue lisää
”Valitse kieli” Tämä valinta tulee vastaan erilaisilla nettisivuilla, eri palveluissa, sovelluksia asentaessa ja esimerkiksi kirjastokorttia hankkiessa. Joillekin vastaaminen on yksinkertaista, mutta toisille ei – minulle kysymys johtaa väistämättä filosofiseen oman identiteetin pohtimiseen. Taustana sen verran että olen itse kaksikielisestä perheestä, kotona puhuttiin suomea äidin kanssa ja ruotsia isän ja sisarusten kanssa, koulu oli ruotsinkielinen, yliopisto […]
Lue lisää Tutkijan työhön liitetään usein jopa hieman kummallisia stereotypioita, joista osassa on totuuspohjaa, osassa ei. Tässä tekstissä käsittelen mielestäni viittä yleisintä stereotypiaa omasta suppeasta perspektiivistäni, joka on muodostunut kahden vuoden väitöskirjatyön pohjalta. Näkökulmani olen kerryttänyt pääasiassa luonnontieteiden rintamalta, ja erään filosofin työtä sivusta seuraten. 1. Tutkijat ovat sisäänpäin kääntyneitä ja ylianalyyttisia Nykyisellään tieteen tekijöiltä vaaditaan laaja-alaista […]
Lue lisää
Hei alle sammen! Terveiset Oslon yliopistolta ja Oslon yliopistollisen sairaalan Kirurgisen Tutkimuksen Instituutista. Olen Essi, kotoisin Tampereelta ja aloitin kaksi vuotta sitten väitöskirjatutkijana Norjassa. Kirjoitan nyt vierailijana tänne Akatemian jalkaväkeen ja aiheena pääasiallisesti hieman kuka olen, miten tänne Norjaan eksyin sekä joitakin huomioita työkulttuurista ja -kokemuksista täällä Oslossa. Olen entinen tamperelainen Tampereen Teknillisen yliopiston teekkariaktiivi […]
Lue lisää Syksy Räsänen kirjoitti noin kuukausi sitten blogissaan NORNDiP:n (Nordic Network for Diversity in Physics) konferenssista, joka järjestettiin Helsingissä 4.-5.11. Kirjoituksessaan hän käsittelee lyhyesti sitä, kuinka fysiikan opinnot aloittavista opiskelijoista melko suuri osa on naisia (Helsingin yliopistossa jopa 43 %), mutta mitä ylemmäs akateemisilla tikapuilla kiivetään, sitä pienemmäksi naisten osuus putoaa. Systeemissä on siis jotain vialla, […]
Lue lisää
Ei kommentteja