Kevään kehysriihessä julkistettiin tiedekentälle varsin kurja yllätys: Suomen Akatemian rahoitusta ollaan leikkaamassa merkittävästi, kun Opetus- ja kulttuuriministeriön 35 miljoonan euron leikkauksesta valtaosa kohdistetaan tieteeseen. Tiedekentällä tämä koettiin maton kiskaisuna jalkojen alta, sillä hallituskauden alussa julkistetussa ohjelmassa oli asetettu tavoitteeksi tutkimus-, … Jatka lukemista
Sivu 2 / 29
Oletko ikinä tullut ajatelleeksi, millainen prosessi mahtaa sisältyä artikkeleissa niin monesti esiintyvään yksinkertaiseen lauseeseen ”tälle tutkimukselle on pyydetty eettinen arviointi”? Olemme juuri palauttaneet täydennetyt dokumentit ikääntyvien elämän merkityksellisyyttä käsittelevän tutkimushankkeemme osalta. Tässä kirjoituksessa kerron oman hankkeemme eettisen arvioinnin osatekijöistä ja … Jatka lukemista
Pyöröoviyhteisö
Onnistunut yhteisöllinen kehittäminen edellyttää osallisuutta ja jatkuvuutta. Esimerkiksi yliopistopedagogisissa tutkimuksissa painotetaan yhteisöllistä, osallistavaa opetussuunnitelmatyötä, jossa yhteisö oppii yhdessä ja jakaa tietoa vastavuoroisesti. Tässä ideaalissa työyhteisö sitoutuu kehittämään ja kehittymään yhdessä.
Kuva monimutkaistuu, kun ihanteiden sijaan … Jatka lukemista
Kirjoittaja: Jaana Virta
Yleensä edeltävää vuotta vedetään yhteen uutena vuotena. Teen kuitenkin nyt poikkeuksen, sillä parin päivän päästä vietetään työväen juhlapäivää vappua, joka on mitä makoisin ajankohta tulla pyydetyksi vierailevaksi kirjoittajaksi Akateemiseen jalkaväkeen. Kerron omaa elämääni esimerkkinä käyttäen, millaista oli … Jatka lukemista
Ratkaisukeskeisyys on termi, johon törmää tiedemaailmassa usein. Itselleni on muodostunut näin ruohonjuuritason tieteilijänä mielikuva, että nykyisin tieteelle on asetettu jopa merkittävimmäksi rooliksi tarjota ratkaisuja ajankohtaisiin globaaleihin, “viheliäisiin” ongelmiin. Ajan henkeen myös kuuluu, että tutkijoiden tulee osata markkinoida vakuuttavat perustelut oman … Jatka lukemista
Tätä kysymystä ei tarvitse paljoakaan miettiä, suurin osa tutkijoista myöntää, että omasta tutkimuksesta ei aina tarvitse olla innoissaan, ja töitä kannattaa tehdä myös silloin kun ei oikein innostaisi. Varmasti jokainen, joka on joskus kirjoittanut esseitä koulussa tai yliopistossa tietää, että … Jatka lukemista
Olen jo muutaman vuoden ajan ollut tekemisissä opiskelijapalautteen keräämisen ja käsittelyn kanssa, mikä on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Palautteiden läpikäyminen antaa aivan erilaisen perspektiivin opetukseen ja kursseihin, kuin kurssien katsominen pelkästään henkilökunnan näkökulmasta (opettajana tai ulkopuolisena) – tai yksittäisenä opiskelijana … Jatka lukemista
Historiantutkimus perustuu perinteisesti arkistoaineiston ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta tehtyihin päätelmiin tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä. Niin myös minun tutkimuksessani. Väitöskirjani tämänhetkinen otsikko on ”Alkoholiliike vai kaupungintalo? Anniskeluun liittyvän paikallisen kontrollipolitiikan murros Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella vuosina 1932-1939”. Eli tavoitteenani on selvittää, miten … Jatka lukemista
Usein kuulee tutkijoiden kutsuvan tutkimusprojektiaan vauvaksi tai lapseksi – se vie aikaa ja yöunet, se on jatkuvasti ajatuksissa ja siihen liittyy koko tunnekirjo rakkaudesta turhautumiseen, välillä molemmat ääripäät samaan aikaan! Tällainen tapa puhua omasta tutkimuksesta kohdataan usein huumorilla ja ymmärryksellä, … Jatka lukemista
ERC StG – viralliselta nimeltään European Reseach Counsil: Starting grant – tunnetaan suomalaisittain kutsumanimeltä ”erkki”. Tämän ”erkin” pyörteissä ja tiimellyksessä olen työskennellyt enemmän tai vähemmän kuluneen vuoden aikana. Pian olen siinä tilanteessa, että hakemus pääsee lähtemään kielenhuoltoon ja pääsen painamaan … Jatka lukemista