Valtio päivittää parhaillaan omaa toimitilastrategiaansa, ja tämä päivitys koskee myös tutkimuslaitosten tilojen käyttöä. Tämä tarjoaa hyvän tilaisuuden pohtia, millaiset työskentelytilat ovat optimaalisia tutkimuksen tekemiselle. Yksittäisten tutkijoiden mieltymykset vaihtelevat, ja jotkut saattavat tehdä parhaiten töitä omassa rauhassa kotonaan, kun taas toiset hyötyvät omasta työhuoneestaan. Mutta millainen ympäristö mahdollistaisi uusien tutkimusideoiden vaihdon ja poikkitieteellisten hankkeiden syntymisen?

Kotona työskennellessä kommunikaatio muiden tutkijoiden kanssa perustuu sähköpostiin ja muihin pikaviestimiin. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta vaihtaa uusia tutkimusideoita tai käydä keskusteluja työtovereiden kanssa. Pikaviestintävälineet soveltuvat tähän tarkoitukseen varsin hyvin, ja ne jättävät jopa dokumentin keskustelusta, mikä voi olla hyödyllistä. Sosiaalisen median avulla tutkimusideoiden vaihtaminen on myös helppoa, ja se saattaa jopa johtaa uusiin yhteistyöhankkeisiin. Esimerkiksi Twitter-keskustelun perusteella syntyi julkaisu ”The Arctic has warmed nearly four times faster than the globe since 1979” (https://www.nature.com/articles/s43247-022-00498-3).

Työpaikalla voi olla käytössä täysin samat viestintävälineet kuin etätyöskentelyssä. Työpaikalla tarjoutuu myös mahdollisuuksia lisäkommunikaatioon, kuten lounas- ja kahvitauot. Näitä taukoja on alun perin tarkoitettu virkistymiseen ja tauottamiseen, joten niiden käyttäminen tutkimusideoiden vaihtoon ja työasioista keskusteluun voi olla harkinnanvaraista. Tiettyjä tilanteita lukuun ottamatta, kuten tilanteet, joissa tauolla ollaan tuntemattomien ihmisten kanssa, jolloin keskustelu työstä voi olla luontevaa ja hyväksyttävää.

Kuvailtu tilanne muistuttaa erään norjalaisen huippuyksikön toimitiloja. Heidän toimitilansa sijaitsevat Norjan akatemian kellaritiloissa, joissa kolme huippuyksikköä työskentelee samassa toimistotilassa ja jakaa myös lounastaukot. Tämä järjestely luo ikään kuin pakottamisen vuorovaikutukseen. Tämä järjestely on johtanut siihen, että matemaatikkoryhmä, joka kehitti uusia koneoppimismenetelmiä, osallistui aerosolihuippuryhmän seminaariin tutkiakseen mahdollisia yhteistyömahdollisuuksia.

Mihin tahansa ratkaisuun valtion toimitilastrategiassa päädytäänkin, se tulee muuttamaan tutkimuksen tekemistä, mutta ei välttämättä vaikeuttamaan sitä. Toimitilojen uudistaminen voi mahdollistaa tarpeellisen sosiaalistumisen uusien ihmisten kanssa ja siten edistää uusien tutkimusyhteistyömahdollisuuksien syntymistä.