Viime viikkoni oli varsin tavanomainen. Merkittävin asia oli, että kirjoitimme kollegani kanssa tutkimuksestamme julkaistavan artikkelin käsikirjoitusta. Niinä päivinä kun kirjoitimme käsikirjoitusta, tulin omaan normiini nähden aikaisemmin töihin. Yksi tämän työn hyvistä puolista on, että tavallisina työpäivinä oman työaikansa voi valita varsin vapaasti. Tämä vapaus sopii vallan hyvin aamu-uniselle ihmiselle. Sunnuntai Teen illalla seuraavan viikon kalenterin […]
Lue lisää
Kärsitkö sinä koskaan tyhjän paperin ongelmasta? Tai kirjoitusblokista? Tunteesta, että ajatus ei yllä siihen, mitä haluaisit tavoittaa. Nämä varmasti ovat jokaiselle kirjoittajalle ja tutkijalle tuttuja ilmiöitä. Edelliseen kirjoitukseeni viitaten tosin nyt tuntuu, että koko syyskuu meni apurahahakemusten kirjoittamisessa ja odotan, että vihdoin olisi aikaa kirjoittaa myös toisenlaisia tekstejä. Blogin aiheeksi ”tyhjän paperin ongelma” muodostui, kun oma […]
Lue lisää
Sähköpostilaatikkooni kolahtaa aina aika ajoin mairittelevia viestejä* tiedekustantamoiden edustajilta. Viestien sisältö on aina suurin piirtein seuraava: ”Parhain Dr. Tenkanen, tietoomme on tullut Teidän olevan maailmanluokan asiantuntija pimeän aineen ominaisuuksissa ja meille olisi suuri kunnia julkaista tutkimustuloksenne lehdessämme”. Heitän viestit saman tien roskakoriin. Miksi? Koska kysymyksessä ovat niin sanotut saalistajalehdet (engl. predator journals), jotka eivät vastaa […]
Lue lisää Sarjakuvien lukeminen kuuluu rakkaimpiin harrastuksiini. Useimmille sarjakuvat tarkoittanevat jotakin Teräsmiehen, Aku Ankan ja Fingerporin väliltä, mutta todellisuudessa sarjakuvataide kattaa laajan kirjon eri lajityyppejä ja piirrostyylejä. En liiemmin välitä itseään toistavasta supersankarigenrestä enkä enää oikein Aku Ankastakaan, mutta pidän erityisesti sarjakuvaromaaneista, jotka käsittelevät laajoja ja vakaviakin teemoja sarjakuvan keinoin. Parhaiten tunnettuja esimerkkejä tällaisista sarjakuvista ovat Art […]
Lue lisää Tieteellisiä artikkeleita eli ”papereita” on käytännössä neljää eri muotoa. Tavalliset artikkelit, konferenssijulkaisut, letterit ja laajat review-artikkelit muodostavat tieteellisen tutkimustyön julkaisukanavien rungon, joka on tänä päivänä varsin vakiintunut huolimatta siitä, ettei artikkeleita ainakaan useimmilla luonnontieteen aloilla enää lehdistä luetakaan. Näiden lisäksi eri tieteenaloilla saatetaan julkaista uutta tietoa kirjan muodossa, mutta fysiikan alalla näin ei tehdä käytännössä […]
Lue lisää Tasan viikon kuluttua seuraa lähes 20-vuotisen opintohistoriani huippukohta, kun väittelen tohtoriksi teoreettisen fysiikan alalta. Olo on hieman kuin urheilijalla tärkeän kilpailun alla. Aistin jo toimittajan jännityksen hikeä kirvoittavat kysymykset: Miltä nyt tuntuu? Jännittääkö? Osuuko kuntohuippu kisapäivälle? Juuri nyt tuntuu luottavaiselta. Uskallan sanoa, että väitöskirjaani varten laatimani tieteelliset artikkelit sekä suorittamani opinnot perustutkinnosta jatko-opintoihin ovat valmentaneet […]
Lue lisää Vaikka olen jo aloittanut tutkijatohtorina, ei minulla vielä ole muodollista tohtorin tutkintoa. Kuinka voi olla tutkijatohtori, vaikkei ole vielä tohtori? Muodollisesti ei voisikaan, mutta siitä joustettiin tapauksessani, koska olen jo saanut väitöskirjani valmiiksi. Tohtorin tutkinnon saavuttaminen on kuitenkin pitkän prosessin takana vielä senkin jälkeen, kun väitöstutkimus on tehty ja väitöskirja laadittu. Luonnontieteellisillä aloilla ei juuri […]
Lue lisää Työkaverini löysi tällä viikolla mielenkiintoisen artikkelin. Artikkelissa ehdotetaan minimistandardia ilmakehätieteen ja meteorologian tutkimusartikkeleille, jotka käyttävät laskennallisia menetelmiä. Kirjoittajan ehdottamassa minimistandardissa tieteellisen artikkelin kirjoittajalta olisi vaadittava artikkelin julkaisun yhteydessä tietokoneohjelmien lähdekoodi, dokumentti ohjelmien toiminnasta ja kolmannen osapuolen kirjastojen käytöstä, tarkat ohjelmien ja kirjastojen versionumerot, tiedot tietokoneesta, jolla simulaatiot on tehty sekä lokitiedosto, josta käy ilmi millä […]
Lue lisää Tänään aiheena on uusinta uutta: julkaisimme maanantaina yhteistyökumppanieni kanssa uuden tutkimusartikkelin hyvin heikosti näkyvän aineen kanssa vuorovaikuttavasta pimeästä aineesta ja sen havaitsemismahdollisuuksista. Artikkeli on julkaistu hiukkasfyysikoiden suosimassa arXiv-palvelussa ja on luettavissa täällä. Artikkelin oleellinen tutkimuskysymys on seuraava: voiko pimeää ainetta havaita, jos se ei oleellisella tavalla vuorovaikuta näkyvän aineen kanssa? Oleellinen tapa tarkoittaa tässä riittävän […]
Lue lisää Olen työskennellyt aerosolitutkimuksen parissa kesästä 2013 asti. Tällä varsin lyhyellä urallani olen huomannut palaavani aina uudestaan ja uudestaan lukemaan Hanna Vehkamäen ja Ilona Riipisen kirjoittamaa artikkelia ”Thermodynamics and kinetics of atmospheric aerosol particle formation and growth”. Varsinainen artikkeli on valitettavasti maksumuurin takana, mutta mikäli suunnittelee uraa aerosolitutkimuksen parissa suosittelen lämpimästi artikkelin lukemista. Artikkelissa käsitellään otsikon mukaisesti […]
Lue lisää
Ajanhallinta| Jatko-opinnot| Julkaisut| Kirjoittaminen| Tieteellinen laskenta| Tieteenteon arki| Yliopisto Ei kommentteja