Viime joulukuussa kuulin ensimmäisen kerran OpenAI-yhtiön ChatGPT-keskustelusovelluksesta. ChatGPT on tekoäly, joka on koulutettu suurella määrällä tekstidataa. Lisäksi tekoälyä on parannettu opettamalla sille ihmisten kirjoittamia esimerkkikeskusteluja ja ihmisen arvostelemia keskustelusovelluksen vastauksia.
ChatGPT:n julkaisun jälkeen käytiin paljon keskustelua sen mahdollisuuksista … Jatka lukemista
Tervehdys, olen uusi kirjoittaja Akatemian jalkaväessä. Olen post doc -vaiheen tutkija ja oma kotitieteenalani on fysikaalinen merentutkimus, mutta tällä hetkellä seikkailen hieman vierailla vesillä geodeettien, paikkatieteilijöiden ja taloustieteilijöiden maailmassa.
Akatemian jalkaväen perimmäinen tarkoitus on kertoa ”tieteen rivisotilaista” ja … Jatka lukemista
Akateemisessa tutkimustulosten julkaisussa tieteelliset journaalit on nostettu ”kultastandardiksi”. Korkean tason kansainvälisissä tiedelehdissä julkaisemista arvotetaan korkealle niin työnhaussa, kilpailussa ulkoisesta rahoituksesta kuin myös yliopiston arkipäiväisissä sosiaalisissa tilanteissa (kahvipöytäkeskusteluissa). Väitös”kirjatkin” ovat pikkuhiljaa muuttuneet myös ihmistieteiden aloilla kohti kokoomaväitöskirjoja, jossa journaaliartikkelit muodostavat väitöskirjan … Jatka lukemista
Tässä kirjoituksessa kerron, millaista on ollut toimitussihteerin tehtävä eräässä oman alani kotimaisessa journaalissa. Pureudun kysymykseen: mitä artikkelille oikeasti tapahtuu sen jälkeen, kun painaa ”lähetä”.
Toimitussihteerin näkökulmasta prosessi etenee siten, että ”lähetä”-komennon jälkeen, online-järjestelmämme lähettää automaattisen vahvistusviestin artikkelin lähettäjälle. Samalla hetkellä … Jatka lukemista
Fysiikan päivillä 2016 esittelin posteriani geneettisen algoritmin soveltamisesta tutkimusryhmässäni tehtyjen mittausten tulkitsemiseen. Vieressäni tutkija esitteli omaa tutkimustaan ilmaston herkkyyden määrittämisestä. Ilmaston herkkyydellä tarkoitetaan, kuinka paljon maapallon keskilämpötila muuttuu, kun jokin ilmastopakote muuttuu. Esimerkiksi kuinka paljon keskilämpötila muuttuu, kun hiilidioksidin määrä … Jatka lukemista
Oman työni tärkeintä sisältöä en ole oppinut luennoilla, enkä edes opintoihini kiinteästi kuuluneita laskuharjoituksia tekemällä. Uskon, että alasta riippumatta tutkijalle paras tapa oppia lähes mikä tahansa asia on alkaa tehdä siitä tutkimusta. Olit sitten tutkija tai et, vastaava pätee kenties … Jatka lukemista
Olen kehittänyt jatko-opintojen aikana itselleni hyvin korkean kynnyksen omien tutkimustulosteni julkaisemiseen. Haluan yrittää varmistaa, että tulokseni ovat mahdollisimman oikein ja merkityksellisiä.
Ja näinhän kaikki tieteentekijät tekevät, eikö?
Akateemisella uralla eteneminen riippuu pitkälti siitä, saako tuotettua julkaisuja. Myös tohtoriksi valmistuminen vaatii … Jatka lukemista
Viime viikolla erästä julkaisua toimittaessani sain työpöydälleni artikkelin, johon minun oli tarkoitus tehdä enää pieniä toimituksellisia muutosehdotuksia. Lähinnä tehtäväni oli pitää huolta tekstin luettavuudesta ja bongata pienet virheet. Aika nopeasti kävi kuitenkin ilmi, ettei artikkeli korjauskierroksenkaan jälkeen yltänyt julkaisun vaatimalle … Jatka lukemista
Montako kertaa elämässäsi olet ajatellut, ettet voi lopettaa jotakin toimintaa nyt, sillä käytit siihen jo niin paljon aikaa? Tai ettet voi jättää käyttämättä esimerkiksi alennuskuponkia tai pääsylippua, vaikka et oikeastaan haluaisi tai ehtisi, sillä käytit siihen kuitenkin aikaa tai rahaa, … Jatka lukemista
Tutkijan työkalut -sarjassa olen tähän mennessä käsitellyt ryhmätyöskentelyä ja tutkimusartikkeleiden kirjoittamista ja lukemista helpottavia sähköisiä työkaluja. Tällä kertaa vuorossa ovat tutkijan sosiaalisen median eli tuttavallisemmin somen eri kanavat.
Ennen kuin käsittelen, mitkä somekanavat ovat tutkijoille relevantteja ja kuinka ne eroavat … Jatka lukemista
Teeman luonut Anders Noren — Ylös ↑
