Edellisessä kirjoituksessani kirjoitin tutkijan ryhmätyökaluista. Tällä kertaa kirjoitan ohjelmista ja sivustoista, joita käytän tutkimusartikkelien kirjoittamiseen, jakamiseen, etsimiseen ja lukemiseen.
Tutkimus on tänä päivänä lähes kaikilla aloilla tiivistä ryhmätyötä. Siksi myös tutkimustuloksia esittelevät artikkelit kirjoitetaan yhteistyössä muiden tutkimusryhmän jäsenten tai muissa instituuteissa työskentelevien yhteistyökumppanien kanssa. Artikkelien kirjoittaminen ryhmässä onnistuu helposti joko muokkaamalla esim. Dropboxiin tallennettua ja yhteisesti jaettua tekstidokumenttia, tai käyttämällä Google Driven tai esimerkiksi Overleafin kaltaista alustaa, joka mahdollistaa usean kirjoittajan samanaikaisen editoinnin.
Viimeinen em. ohjelma on usean kirjoittajan LaTeX-editori, jolla on kätevä kirjoittaa etenkin luonnontieteissä yleisiä yhtälöitä. Omalla koneellani käytän tähän tarkoitukseen texmaker-ohjelmaa. Aiemmin käytin myös kevyempää LyX-editoria, jolla kirjoitin graduni. Tämän blogitekstin kirjoitin alunperin läppärilleni asentamalla OpenOfficella, joka on ilmainen, avoimeen lähdekoodiin pohjautuva monipuolinen tekstinkäsittelyohjelma, joka vastaa käytännössä täysin Microsoft Wordia, mutta on mielestäni kevyempi ja miellyttävämpi käyttää. Ei enää kalliita Microsoft Office -paketteja, ei yhteensopimattomuutta muilla ohjelmilla luotujen tekstitiedostojen kanssa.
Tänä päivänä käytännössä kaikki luonnontieteellisten alojen artikkelit kirjoitetaan englanniksi. Kun vieraan kielen sana on hukassa tai haen sopivampaa ilmaisua, sanakirja.org ja Google Translate auttavat. LaTeX-ongelmiin käytän LaTeX-wikibookia.
Kirjoittamisen ohella tutkijan työhön kuuluu toisinaan myös kuvankäsittely. Kuvien digitointiin käytän PlotDigitizeria ja kuvien muokkaukseen GIMP-ohjelmistoa. Myös GIMP on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva, ilmainen ja verrattain helppokäyttöinen kuvankäsittelyohjelma.
Mitä tulee muiden kirjoittamiin tutkimusartikkeleihin, uudet ”paperit” – kuten artikkeleita alalla kutsutaan – luen joka aamu arXivista (lausutaan ”archive” – X on todellisuudessa kreikkalainen chi-kirjain), joka on monilla luonnontieteiden aloilla yleisesti käytetty ns. preprint-arkisto, johon on tapana laittaa artikkelit jo ennen niiden vertaisarviointia. Myös omat artikkelini lähetän aina ensin arXiviin. Vaikka sivusto sisältää artikkeleita pääasiassa fysiikan ja matematiikan aloilta, on esimerkiksi biotieteiden aloille jo syntynyt vastaava bioRXiv ja geotieteille EarthArXiv. Vanhempia artikkeleita etsin omalta alaltani pääasiassa inSPIRE-tietokannasta. Toinen vaihtoehto tähän on esim. Google Scholar, jota en tosin itse juuri käytä. Mainittakoon myös, että vaikka Wikipedia on erinomainen tietolähde nopeaan asioiden tarkastukseen, luotettavamman (ja usein tutkimusartikkelimaisemman) tietolähteen tarjoaa vertaisarvioitu tietosanakirja Scholarpedia.
Seuraavalla kerralla käsittelen Tutkijan työkalut -sarjassa tutkijalle tärkeitä sosiaalisen median kanavia. Sitä ennen kehotan myös teitä, hyvät lukijat, kertomaan suosikkiohjelmanne ja -sivustonne artikkeleihin liittyen!
Uudet artikkelit näkee joka aamu arXivista (tai, alasta riippuen, lehtien sivuilta) ja vanhat löytää tietokannoista, mutta millaista systeemiä käytätte lataamienne artikkelien järjestämiseen? Järjestättekö artikkelit aiheiden, kirjoittajien tai jonkun muun asian mukaan? Löytyykö tähän asiaa helpottavia työkaluja?
Jos arXiv luetaan ”archive”, miksi tekstissä sana taivutetaan kuten se kirjoitetaan (”arXivista”, ”arXiviin”)? Eikö taivutuksen pitäisi mennä ”arXivesta”/”arXiveen”?
Luen ehdottamasi sanan ”arXivesta” muodossa ”arkhaivesta”, joka kuulostaa minusta oudolta. Muoto ”arXivista” (”arkhaivista”) sopii omaan suuhuni paremmin. Vaikka täytyy kyllä myöntää, että suomeksi puhuessani puhun monesti ihan vain ”arksivista”. :)