Sarjakuvien lukeminen kuuluu rakkaimpiin harrastuksiini. Useimmille sarjakuvat tarkoittanevat jotakin Teräsmiehen, Aku Ankan ja Fingerporin väliltä, mutta todellisuudessa sarjakuvataide kattaa laajan kirjon eri lajityyppejä ja piirrostyylejä. En liiemmin välitä itseään toistavasta supersankarigenrestä enkä enää oikein Aku Ankastakaan, mutta pidän erityisesti sarjakuvaromaaneista, jotka käsittelevät laajoja ja vakaviakin teemoja sarjakuvan keinoin. Parhaiten tunnettuja esimerkkejä tällaisista sarjakuvista ovat Art Spiegelmannin keskitysleireistä kertova Maus, Joe Saccon reportaasit maailman konfliktialueilta, sekä Craig Thompsonin upeat Blankets ja Habibi.
Viime vuosina taidemuoto on löytänyt aiheekseen myös tieteenteon. Alan suurteoksiin lukeutuu kreikkalaisen tuotantotiimin Logicomix: an epic search for truth, joka on omintakeisesti kerrottu matemaatikko, loogikko ja filosofi Bertrand Russellin ja muun muassa filosofi Ludwig Wittgensteinin elämäntarinat toisiinsa kietova elämäkertasarjakuva vuodelta 2008. Mukana seikkailee iso liuta muitakin matematiikan historian suuria hahmoja. Teos on julkaistu myös suomeksi nimellä Logicomix: Nerouden ja hulluuden rajalla.
Toinen esimerkki on vuonna 2015 ilmestynyt Sydney Paduan steampunk-henkinen The Thrilling Adventures of Lovelace and Babbage, joka kertoo viihdyttävällä tavalla tietokoneen esiasteen kehittäjien Ada Lovelacen ja Charles Babbagen fiktiivisistä seikkailuista. Teosta ei ole toistaiseksi suomennettu.
Muita itselleni tuttuja sarjakuvia ovat mm. Feynman, joka on kokoelma tarinoita vaiherikkaan elämän eläneen hiukkasfyysikko Richard Feynmanin elämän varrelta. Käytännössä kirja on vain sarjakuvamuotoon muunnettu Surely You’re Joking, Mr. Feynman! -kirja (suomeksi nimellä Laskette varmaankin leikkiä, Mr Feynman!). Myös Albert Einsteinista löytyy kevyt elämäkertasarjakuva, kuvaavasti nimellä Einstein. Valitettavasti myöskään näitä teoksia ei ole toistaiseksi suomennettu.
Mainio uutuus tiedesarjakuvien joukossa on suomalainen, viime vuoden loppupuolella ilmestynyt Otsonipäiväkirjat, joka kertoo Hollantiin post doc -tutkijaksi muuttavasta Paavosta. Teos on ilmakehätietelijä Tero Mielosen käsikirjoittama ja sarjakuvataiteilija Pentti Otsamon kuvittama.
Oma lukunsa tieteenteosta kertovien sarjakuvien joukossa ovat pelkästään netissä ilmestyvät sarjakuvat, joista mainittakoon ainakin pääasiassa fysiikan ja tietojenkäsittelytieteen aloilta aiheensa ammentava xkcd, filosofisempi (ja myös pikkutuhmempi) Saturday Morning Breakfast Cereal (muista painaa punaista nappia alareunassa!), sekä oma suosikkini, väitöskirjantekijän arkea laajasti kuvaava Piled Higher and Deeper. Väitöskirjan tekemisestä kertoo muuten myös Tiphaine Rivièren uutuuskirja Notes on a Thesis, joka odottaa tällä hetkellä yöpöydälläni.
Yllä mainitut sarjakuvat ovat kuitenkin vain esimerkkejä nopeasti laajenevalta alalta. Lukijoiden toivonkin listaavan omia suosikkejaan alla olevaan kommenttikenttään, sillä kuulen mielelläni lisää lukuvinkkejä!
Vastaa