Tarkkasilmäisimmät ovat ehkä huomanneet, että kirjoitan harvakseltaan omasta tieteenalastani, aerosolifysiikasta. Syitä on muutama. Toiseksi, koen olevani alalla vielä akolyytti eli oppipoika, jonka on tutkimuksensa popularisoinnin sijaan keskityttävä tutkimuksen tekemiseen ja siitä kommunikoimiseen tiedeyhteisölle.
Noin kuukausi sitten näin, kun omaa argumenttia … Jatka lukemista
Kevään lopuksi tekemässämme podcastissa pohdin, että en kirjoita enää yksittäisiin yhtälöihin meneviä kirjoituksia. Tällä viikolla kuitenkin poikkean tästä periaatteesta ja näytän esimerkin, miten meihin voidaan vaikuttaa datan visualisoinnilla. Esimerkkini on tältä syksylä Helsingin Sanomien jutusta, jossa kerrottiin hakemuksen käsittelymaksulla … Jatka lukemista
Kurkkua kuivaa. Olen puolitoistatuntisen tilaisuuden ensimmäinen puhuja. Olen valinnut esitysaikana huolella, koska vielä pahempaa olisi odotella vuoroaan ja yrittää keskittyä muiden esityksiin. Kun aloitan esityksen, minulle käy kuten Nipsulle Muumipeikko ja pyrstötähti-elokuvassa: kaikki jännitys menee jalkoihin. Pystyn puhumaan rauhallisella … Jatka lukemista
Työkaverini löysi tällä viikolla mielenkiintoisen artikkelin. Artikkelissa ehdotetaan minimistandardia ilmakehätieteen ja meteorologian tutkimusartikkeleille, jotka käyttävät laskennallisia menetelmiä. Kirjoittajan ehdottamassa minimistandardissa tieteellisen artikkelin kirjoittajalta olisi vaadittava artikkelin julkaisun yhteydessä tietokoneohjelmien lähdekoodi, dokumentti ohjelmien toiminnasta ja kolmannen osapuolen kirjastojen käytöstä, tarkat … Jatka lukemista
Viime sunnuntaina Helsingin Sanomat kirjoitti peruskoululaisten ja lukio-opiskelijoiden matemaattisen osaamisen laskeneen. Yhdeksi syyksi artikkelissa arvioitiin opiskelumotivaation puuttumisen. On totta, että jos matematiikan opiskeluun ei ole kiinnostusta, sitä on turha koittaa nostattaa esimerkiksi kijoittamalla sen tärkeydestä. Matematiikan opiskelu voi peruskoulussa … Jatka lukemista
Tommi kirjoitti viime viikolla, että hänelle uusien ideoiden keksiminen on vahvasti kytköksissä uusimpien tutkimusjulkaisujen seuraamiseen. Puhuimme ohimennen tästä asiasta myös Fysiikan päivillä, jossa tuskailin minun olevan vaikea edes hahmottaa aerosolifysiikan tutkimusalaa kokonaisuutena, saati sitten keksiä originaaleja tutkimusideoita. Aerosolifysiikkaan perehtymistä … Jatka lukemista
Tänään aiheena on uusinta uutta: julkaisimme maanantaina yhteistyökumppanieni kanssa uuden tutkimusartikkelin hyvin heikosti näkyvän aineen kanssa vuorovaikuttavasta pimeästä aineesta ja sen havaitsemismahdollisuuksista. Artikkeli on julkaistu hiukkasfyysikoiden suosimassa arXiv-palvelussa ja on luettavissa täällä.
Artikkelin oleellinen tutkimuskysymys on seuraava: voiko pimeää … Jatka lukemista
Tämän kirjoituksen otsikko on suora lainaus mahdollisesti lukioikäiseltä tytöltä joka muutama vuosi sitten sattui samaan metroon kanssani. Niin, mikä vektori oikeastaan on? Ensimmäinen kohtaamiseni vektoreiden kanssa tapahtui näin pääsiäisenä 12 vuotta sitten. Olimme koripalloharjoitusleirillä, missä iltaisin pelattiin biljardia. Muutamat joukkueestamme … Jatka lukemista
Olen jo aiemmin kirjoittanut tavanomaisesta työviikostani, mutta tässä kirjoituksessa hahmottelen vielä yleiskuvaa siitä, mitä yliopistossa tapahtuu viikottain useamman tutkijan tasolla.
Helsingin yliopisto on valtava laitos. Koko yliopistossa työskentelee yhteensä 11 eri tiedekunnassa yli 9000 henkilöä mitä erilaisimmissa tehtävissä museoamanuenssista … Jatka lukemista
Oletko koskaan miettinyt, miten tietokone pystyy tunnistamaan kuvia, miten sosiaalisen median palvelut pystyvät kohdentamaan mainontaansa jokaiselle käyttäjälle erikseen tai miten asikaspalvelussa vastaava sovellus osaa ohjata asiakkaan oikealle asiakaspalvelijalle muutaman puhutun avainsanan perusteella? Äskeiset esimerkit ovat ongelmia, jotka ovat ihmiselle kohtalaisen … Jatka lukemista
Teeman luonut Anders Noren — Ylös ↑