Viimeisen sadan vuoden aikana fysikaaliset tieteet ovat muodostaneet myllyn, joka on jauhanut parempaa elämää yhä useammalle. Kone, laite, teknologia, vimpain ja vekotin toisensa perään ovat tehneet elämästämme kiehtovampaa, tarjonneet yhä laajempia ja tasa-arvoisempia kommunikaatio- ja tiedonsaantimahdollisuuksia, sekä kehittäneet lääketieteellisiä menetelmiä, … Jatka lukemista
Avainsana: Tieteen popularisointi (Sivu 3 / 3)
Noin kuukausi sitten kirjoitin huonosta kyvystämme hahmottaa varianssia. Jatkan tänään hieman samalla teemalla ja kirjoitan jatkuvasta muutoksesta ja sen havaitsemisen vaikeudesta.
Milloin ihminen on ensimmäistä päivää aikuinen? Kysymys kuulostaa ensi kuuntelulla absurdilta. Siirtymä nuoresta aikuiseksi tapahtuu varmaankin pidemmän ajan … Jatka lukemista
Viime viikolla uutisoitiin isosti LIGO-observatorion alkaneen vuosisadan suurimmasta tieteellisestä saavutuksesta: gravitaatioaallot on viimein löydetty.
En usko, että kovinkaan iso osa kosmologeista varsinaisesti yllättyi. Tarkkuustestin toisensa perään läpäisseen yleisen suhteellisuusteorian isä Albert Einstein ennusti gravitaatioaallot teoriansa pohjalta jo vuonna 1916 ja … Jatka lukemista
Fysiikka on empiirinen ja eksakti tiede. Jälkimmäinen sana tarkoittaa, että kaikki tulokset pyritään esittämään matematiikan avulla. Matematiikka on fysiikan kannalta käytännöllinen tapa kuvata luontoa. Valitettavasti fysiikan eksaktius kuitenkin aiheuttaa luonnontieteisiin perehtymättömälle pienen kynnyksen ymmärtää fysiikan teorioita.
Maailmassa on monia erittäin … Jatka lukemista
Facebookissa perustettiin tällä viikolla ”Siksi yliopisto”-niminen ryhmä, jossa kerrotaan mitä arvokasta meiltä puuttuisi ilman suomalaisia yliopistoja. Tämä on blogimme viimeinen kirjoitus tänä vuonna, joten ajattelin lopettaa ensimmäisen puolivuotisemme antamalla oman vastaukseni kysymykseen, miksi yliopisto.
Siksi yliopisto -yhteisön jakamat kuvat … Jatka lukemista
Kuten olen kirjoittanut, olen tällä hetkellä viimeistelemässä viimeistä väitöskirjaani liitettävää tutkimusartikkelia. Viimeisenkin valmistuttua niputan kaikki artikkelini yhteen ja kirjoitan niiden yhteyteen aihetta esittelevän johdantotekstin.
Sitten katsotaan, onko väitöskirjani riittävän hyvä ulkomaisen post doc(toral) -tutkijapaikan saamiseen. Oikeastaan se katsotaan jo … Jatka lukemista
Muutama viikko sitten kirjoitin pääasiallisesta tutkimusaiheestani, pimeästä aineesta. Yhdessä yhteistyökumppanieni kanssa tutkimani teoreettiset mallit pimeän aineen synnystä kytkeytyvät läheisesti toiseen kosmologian suureen mysteeriin, kosmiseen inflaatioon.
Kosmisella inflaatiolla tarkoitetaan hyvin varhaisen maailmankaikkeuden lyhyttä ajanjaksoa, jolloin maailmankaikkeus laajeni hetken aikaa kiihtyvällä … Jatka lukemista
Laskennallinen fysiikka on termi, joka valitettavasti kääntyy kehnosti suomen kielelle. Eivätkö kaikki fyysikot osaakkaan laskea, voi helposti ajatella. Laskannallinen fysiikka on suora käännös englanninkielisestä termistä computational physics, jolla on suora yhteys sanoihin compute (laskea) ja computer (tietokone). Laskennallisella fysiikalla … Jatka lukemista
Viime viikon kirjoituksessaan Olli-Pekka Tikkanen kirjoitti päätymisestään aloittelevaksi ilmakehätieteilijäksi ja pienhiukkasia käsittelevästä tutkimusaiheestaan. Tämä teksti on näkökulma minun tutkimusaiheeseeni.
Aloittaessani maisteriopintojani muutama vuosi sitten mietin, haluaisinko keskittyä kosmologiaan vai teoreettiseen hiukkasfysiikkaan. Kävin tekemässä yhden kesän mittaisen työharjoittelun Sveitsissä hiukkasfysiikan tutkimuskeskus … Jatka lukemista
Monet yliopistolaiset törmäävät ennemmin tai myöhemmin esimerkiksi vanhempiensa tai ennen yliopistoa muodostuneiden ystäväpiiriensä kysymyksiin siitä, millaista työnteko yliopistossa on. Kysymykseen on vaikea vastata muutamalla lauseella, sillä yleensä kysyjien kokemukset työnteosta eroavat merkittävästi siitä, mitä perustutkimuksen tekeminen oikeasti on. Tämä blogi … Jatka lukemista