Tarkkasilmäisimmät ovat ehkä huomanneet, että kirjoitan harvakseltaan omasta tieteenalastani, aerosolifysiikasta. Syitä on muutama.  Toiseksi, koen olevani alalla vielä akolyytti eli oppipoika, jonka on tutkimuksensa popularisoinnin sijaan keskityttävä tutkimuksen tekemiseen ja siitä kommunikoimiseen tiedeyhteisölle.

Noin kuukausi sitten näin, kun omaa argumenttia puolustettiin sanomalla, että on tehnyt aiheesta kandidaatintutkielman. Tutkielman ala ei ollut fysiikka, joten minun oli vaikea arvioida kuinka kattavia kandidaatintutkielmat tällä alalla ovat. Mieleeni kuitenkin muistui oma tutkielmani, jolla en olisi uskaltanut argumentoida keskusteluissa. En siksi että koin tutkielmani olevan mitenkään erityisen huono, vaan että tiesin jo sitä kirjoittaessani että en ymmärrä aerosoleista tarpeeksi ja tutkielmani ei ole täydellinen kuvaus rikkihapon vaikutuksesta aerosolihiukkasten kasvuun pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Tämän muistettuani päätin selailla tutkielmani uudestaan läpi, ja yllätyin positiivisesti! Vaikka tulosten analyysi on kandidaattiopiskelijan tasolla, on niissä paljon oikeita elementtejä. Ennen kaikkea yllätyin, miten tiiviisti ja yksinkertaisesti olin tulokset esittänyt. Osa kiitoksesta kuuluu antaa myös työni ohjaajille.

Luettuani kandidaatintutkielmani päätin vaihtaa mielipidettäni asiantuntijuudesta. Kandidaatintutkielmalla voi hyvin argumentoida, että on perehtynyt tutkimaansa asiaan. Perehtymisen taso ei tietenkään ole yhtä suuri kuin tohtoriopiskelijalla saati sitten professorilla, mutta se on suurempi kuin asiaan perehtymättömällä.

Alkanut vuosi on ikävällä tavalla näyttänyt, että maailma ja Suomi tarvitsevat kipeästi yliopisto-opiskelijoita, valmistuneita ja tutkijoita, jotka uskaltavat avata suunsa. Erilaiset valemediat eivät ole tuntemattomia enää Suomessakaan. Varsinkin kun puhtaita valheita voidaan esittää vaihtoehtoisina faktoina. Ennen kaikkea pidän huolestuttavampana, jos oppineet vetäytyvät norsunluutorneihinsa, sillä me emme ole irrallinen osa yhteiskuntaa. Pikemminkin meillä on vastuu oikeisiin faktoihin ja tutkittuun tietoon perustuvasta tiedonvälityksestä. Kukaan ei koskaan ole valmis tiedeasiantuntija, jos jää odottamaan että ymmärtää kaiken omasta alastaan.