Oletko koskaan miettinyt, miten tietokone pystyy tunnistamaan kuvia, miten sosiaalisen median palvelut pystyvät kohdentamaan mainontaansa jokaiselle käyttäjälle erikseen tai miten asikaspalvelussa vastaava sovellus osaa ohjata asiakkaan oikealle asiakaspalvelijalle muutaman puhutun avainsanan perusteella? Äskeiset esimerkit ovat ongelmia, jotka ovat ihmiselle kohtalaisen helppoja ratkaistaviksi, sillä jo pieni lapsi osaa erottaa kuvasta onko kyseessä kissa vai koira. Miten […]
Lue lisää
Viimeisen sadan vuoden aikana fysikaaliset tieteet ovat muodostaneet myllyn, joka on jauhanut parempaa elämää yhä useammalle. Kone, laite, teknologia, vimpain ja vekotin toisensa perään ovat tehneet elämästämme kiehtovampaa, tarjonneet yhä laajempia ja tasa-arvoisempia kommunikaatio- ja tiedonsaantimahdollisuuksia, sekä kehittäneet lääketieteellisiä menetelmiä, jotka pidentävät elinikää ja tarjoavat laajemmat edellytykset ihmisarvoiselle elämälle. Kosmologia ei ole osa tätä menestystarinaa, […]
Lue lisää Noin kuukausi sitten kirjoitin huonosta kyvystämme hahmottaa varianssia. Jatkan tänään hieman samalla teemalla ja kirjoitan jatkuvasta muutoksesta ja sen havaitsemisen vaikeudesta. Milloin ihminen on ensimmäistä päivää aikuinen? Kysymys kuulostaa ensi kuuntelulla absurdilta. Siirtymä nuoresta aikuiseksi tapahtuu varmaankin pidemmän ajan aikana kuin yhden päivän aikana. Kuvitellaan kuitenkin, että tällainen päivä olisi määriteltävissä. Ajatellaan seuraavaksi, että ihmisestä otetaan […]
Lue lisää Viime viikolla uutisoitiin isosti LIGO-observatorion alkaneen vuosisadan suurimmasta tieteellisestä saavutuksesta: gravitaatioaallot on viimein löydetty. En usko, että kovinkaan iso osa kosmologeista varsinaisesti yllättyi. Tarkkuustestin toisensa perään läpäisseen yleisen suhteellisuusteorian isä Albert Einstein ennusti gravitaatioaallot teoriansa pohjalta jo vuonna 1916 ja niitä arvellaan voivan syntyä monenlaisissa prosesseissa alkumaailmankaikkeuden aineen olomuodon muutoksista mustien aukkojen yhdistymiseen. LIGO:n havainnoissa […]
Lue lisää Olen työskennellyt aerosolitutkimuksen parissa kesästä 2013 asti. Tällä varsin lyhyellä urallani olen huomannut palaavani aina uudestaan ja uudestaan lukemaan Hanna Vehkamäen ja Ilona Riipisen kirjoittamaa artikkelia ”Thermodynamics and kinetics of atmospheric aerosol particle formation and growth”. Varsinainen artikkeli on valitettavasti maksumuurin takana, mutta mikäli suunnittelee uraa aerosolitutkimuksen parissa suosittelen lämpimästi artikkelin lukemista. Artikkelissa käsitellään otsikon mukaisesti […]
Lue lisää Fysiikan alalla tutkijantyön hyviä puolia ovat runsaat matkustusmahdollisuudet. Konferensseja, työpajoja, kesä- ja talvikouluja, sekä yksityisiä vierailuja tutkimuslaitoksesta toiseen järjestetään kaikkialla maailmassa ja joka hetki. Azorit, Los Angeles ja Lontoo ovat kaikki tarjonneet minulle työmatkakokemuksen. Kaikki eivät matkustuksesta kuitenkaan pidä, sillä vierailut eivät ole lomamatkoja. Ohjelmat ovat iltaan saakka yhtä täynnä, luentosalit samanlaisia ja esitelmätauoilla tarjottu […]
Lue lisää Keskustelimme Tommin kanssa joulun alla, miksi ihminen on huono luonnollinen tilastotieteilijä. Termi oli peräisin Tommin lukemasta kirjasta ”Thinking, fast and slow”, ja sillä tarkoitetaan ihmisen kyvyttömyyttä hahmottaa asioiden ja tapahtumien olevan jakautuneita jonkin todennäköisyysjakauman mukaisesti. Tommi antoi konkreettisen esimerkin: Kuvitellaan iso kasa palloja, joista puolet ovat mustia ja puolet valkoisia, mutta me emme tiedä tätä. […]
Lue lisää Fysiikka on empiirinen ja eksakti tiede. Jälkimmäinen sana tarkoittaa, että kaikki tulokset pyritään esittämään matematiikan avulla. Matematiikka on fysiikan kannalta käytännöllinen tapa kuvata luontoa. Valitettavasti fysiikan eksaktius kuitenkin aiheuttaa luonnontieteisiin perehtymättömälle pienen kynnyksen ymmärtää fysiikan teorioita. Maailmassa on monia erittäin onnistuneita fysiikan popularisoijia, jotka pystyvät pääpiirteissään selvittämään mistä fysiikan tutkimuksessa on kyse. Parhaiten fysiikkaa voi […]
Lue lisää Facebookissa perustettiin tällä viikolla ”Siksi yliopisto”-niminen ryhmä, jossa kerrotaan mitä arvokasta meiltä puuttuisi ilman suomalaisia yliopistoja. Tämä on blogimme viimeinen kirjoitus tänä vuonna, joten ajattelin lopettaa ensimmäisen puolivuotisemme antamalla oman vastaukseni kysymykseen, miksi yliopisto. Siksi yliopisto -yhteisön jakamat kuvat liittyvät paljolti innovaatioihin tai yhteiskunnallisiin parannuksiin, jotka on luotu yliopistossa. Minulle nämä ovat hyvän tutkimuksen sivutuotteita. Innovaatioita […]
Lue lisää Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta sarjasta “kuinka fyysikkoja tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan viimeisessä osassa käsitellään siirtymistä tutkijaksi. Sarjan ensimmäisessä osassa kirjoitin, että ihminen on viisaimmillaan valmistuttuaan lukiosta. Tämä on edelleen totta, mutta lukion lisäksi […]
Lue lisää
Fysiikka| Jatko-opinnot| Ohjelmointi| Opiskelu| Tieteellinen laskenta| Tieteen popularisointi| Visualisointi Ei kommentteja