Anniinan tavoin tämä on viimeinen tekstini Akatemian jalkaväki -blogin kirjoittajana. Lähes neljän vuoden ja kolmen työpaikan jälkeen tunnen, että olen tällä erää kirjoittanut kaikesta itsestäni ja arjestani kertomisen arvoisesta ja seuraavaksi on hyvä tehdä jotain muuta. Luulen, että niin menestyksekkäät kirjoittajat kuin blogitkin kaipaavat välillä vaihtelua, jossa luovutaan vanhasta ja lähdetään rohkeasti uusiin suuntiin.

Blogia on kuitenkin ollut hauska kirjoittaa, ja lukijapalautteen perusteella tekstit ovatkin hyödyttäneet muita nuoria tutkijoita tai opiskelijoita sekä yliopisto- ja tutkimusmaailmasta muuten kiinnostuneita. Olen iloinen, mikäli olen voinut olla iloksi ja hyödyksi.

Onnistuneimpien kirjoitusteni joukkoon kuuluvat mielestäni mm. tekstit Tutkimusmatkalla, Raja-aitoja kaatamassa ja Kolme syytä iloita gravitaatioaalloista. Toivon myös, että Tutkijan työkalut -kirjoitussarjani oli lukijoille hyödyllinen. Toisinaan oli hauska kirjoittaa jostain aivan muusta, esimerkiksi tieteenteosta kertovista sarjakuvista. Myös tutkijan työstä kertovia viikkopäiväkirjoja (täällä ja täällä) oli hauska pitää.

Tänä vuonna olen Akatemian jalkaväen ohella kirjoittanut myös mm. Arkhimedekseen, Dimensioon, Turun Sanomiin, Tähdet ja avaruus -lehteen, The Science Basement Digest -blogiin ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijoiden yhdistyksen blogiin. Kenties teksteistäni pitäneet lukijat löytävät lisää kiinnostavaa luettavaa myös näiltä foorumeilta.

Myöhemmin syksyllä pääsee myös nauttimaan pimeää ainetta käsittelevästä uudesta tietokirjastani. Kirjan kustantaa Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, mutta tarkempi julkaisuajankohta ei vielä ole selvillä. Lisää kirjasta kuulette varmasti aikanaan. Muut suunnitelmani ovat vielä auki, mutta todennäköisesti tieteen ja tutkijan arjen popularisointi jatkuu muodossa tai toisessa myös tulevaisuudessa.

Kiitos kaikille lukijoille kuluneista vuosista!