Olli-Pekka Tikkanen
Olli-Pekka Tikkanen

Olemme luonnostaan huonoja tilastotieteilijöitä

Olli-Pekka Tikkanen 29.1.2016
| | | Ei kommentteja

Keskustelimme Tommin kanssa joulun alla, miksi ihminen on huono luonnollinen tilastotieteilijä. Termi oli peräisin Tommin lukemasta kirjasta ”Thinking, fast and slow”, ja sillä tarkoitetaan ihmisen kyvyttömyyttä hahmottaa asioiden ja tapahtumien olevan jakautuneita jonkin todennäköisyysjakauman mukaisesti. Tommi antoi konkreettisen esimerkin: Kuvitellaan iso kasa palloja, joista puolet ovat mustia ja puolet valkoisia, mutta me emme tiedä tätä. […]

Lue lisää

Olli-Pekka Tikkanen
Olli-Pekka Tikkanen

Kielimuurissa

Olli-Pekka Tikkanen 15.1.2016
| Ei kommentteja

Fysiikka on empiirinen ja eksakti tiede. Jälkimmäinen sana tarkoittaa, että kaikki tulokset pyritään esittämään matematiikan avulla. Matematiikka on fysiikan kannalta käytännöllinen tapa kuvata luontoa. Valitettavasti fysiikan eksaktius kuitenkin aiheuttaa luonnontieteisiin perehtymättömälle pienen kynnyksen ymmärtää fysiikan teorioita. Maailmassa on monia erittäin onnistuneita fysiikan popularisoijia, jotka pystyvät pääpiirteissään selvittämään mistä fysiikan tutkimuksessa on kyse. Parhaiten fysiikkaa voi […]

Lue lisää

Olli-Pekka Tikkanen
Olli-Pekka Tikkanen

Siksi yliopisto

Olli-Pekka Tikkanen 18.12.2015
| | | | Ei kommentteja

Facebookissa perustettiin tällä viikolla ”Siksi yliopisto”-niminen ryhmä, jossa kerrotaan mitä arvokasta meiltä puuttuisi ilman suomalaisia yliopistoja. Tämä on blogimme viimeinen kirjoitus tänä vuonna, joten ajattelin lopettaa ensimmäisen puolivuotisemme antamalla oman vastaukseni kysymykseen, miksi yliopisto. Siksi yliopisto -yhteisön jakamat kuvat liittyvät paljolti innovaatioihin tai yhteiskunnallisiin parannuksiin, jotka on luotu yliopistossa. Minulle nämä ovat hyvän tutkimuksen sivutuotteita. Innovaatioita […]

Lue lisää

Olli-Pekka Tikkanen
Olli-Pekka Tikkanen

Kuinka fyysikkoja tehdään osa 3: maisterista tutkijaksi

Olli-Pekka Tikkanen 4.12.2015
| | Ei kommentteja

Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta sarjasta “kuinka fyysikkoja tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan viimeisessä osassa käsitellään siirtymistä tutkijaksi. Sarjan ensimmäisessä osassa kirjoitin, että ihminen on viisaimmillaan valmistuttuaan lukiosta. Tämä on edelleen totta, mutta lukion lisäksi […]

Lue lisää

Tommi Tenkanen
Tommi Tenkanen

Post doc -aallokossa

Tommi Tenkanen 27.11.2015
| | | | | |

Kuten olen kirjoittanut, olen tällä hetkellä viimeistelemässä viimeistä väitöskirjaani liitettävää tutkimusartikkelia. Viimeisenkin valmistuttua niputan kaikki artikkelini yhteen ja kirjoitan niiden yhteyteen aihetta esittelevän johdantotekstin. Sitten katsotaan, onko väitöskirjani riittävän hyvä ulkomaisen post doc(toral) -tutkijapaikan saamiseen. Oikeastaan se katsotaan jo ensi tammikuussa, sillä viimeiset kaksi kuukautta olen käyttänyt paitsi tutkimustyöhön, myös hakemusten kirjoittamiseen. Tavoitteeni on saada […]

Lue lisää

Olli-Pekka Tikkanen
Olli-Pekka Tikkanen

Kuinka fyysikkoja tehdään osa 2: ongelmanratkaisusta työelämään

Olli-Pekka Tikkanen 20.11.2015
| | Ei kommentteja

Tämä on toinen osa kolmiosaisesta sarjasta “Miten fyysikoita tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan toisessa osassa käsitellään maisterivaiheen opintoja ja siirtymistä työelämään. Kun kandidaattitason kurssit on suoritettu, opiskelija siirtyy maisterivaiheeseen. Aikaisemmin opinnoissa on ollut eroavaisuuksia […]

Lue lisää

Tommi Tenkanen
Tommi Tenkanen

Yhteisö kasvattaa asiantuntijan

Tommi Tenkanen 13.11.2015
| | 1 Kommentti

Edellisissä kirjoituksissani olen paitsi listannut tavallisimpia työtehtäviäni, myös kertonut tutkimustyöni tieteellisestä sisällöstä – pimeästä aineesta ja kosmisesta inflaatiosta. Julkaistuista tutkimusartikkeleista huolimatta vielä valmistumaisillaankin oleva tohtorikoulutettava osaa kuitenkin omasta tieteenalastaan oikeastaan melko vähän. Tohtorikoulutettava pystyy parhaimmillaan itsenäiseen työhön, jossa uutta tietoa tuotetaan soveltaen kehittyneimpiä olemassa olevia menetelmiä, mutta tietämys on edelleen kuin sveitsiläinen reikäjuusto: rakenne pysyy […]

Lue lisää

Olli-Pekka Tikkanen
Olli-Pekka Tikkanen

Kuinka fyysikkoja tehdään osa 1: lukiolaisesta ongelmanratkaisijaksi

Olli-Pekka Tikkanen 6.11.2015
| | Ei kommentteja

Tämä on ensimäinen osa kolmiosaisesta sarjasta “Miten fyysikoita tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee opintovaihetta ylioppilaasta luonnontieteiden kandidaatiksi Valmistuttuaan ylioppilaaksi ihminen on viisaimmillaan, mitä tulee ikinä olemaan. Lukion oppimäärä on riittävän suppea […]

Lue lisää

Tommi Tenkanen
Tommi Tenkanen

Kosmisia kaikuja

Tommi Tenkanen 30.10.2015
| | Ei kommentteja

Muutama viikko sitten kirjoitin pääasiallisesta tutkimusaiheestani, pimeästä aineesta. Yhdessä yhteistyökumppanieni kanssa tutkimani teoreettiset mallit pimeän aineen synnystä kytkeytyvät läheisesti toiseen kosmologian suureen mysteeriin, kosmiseen inflaatioon. Kosmisella inflaatiolla tarkoitetaan hyvin varhaisen maailmankaikkeuden lyhyttä ajanjaksoa, jolloin maailmankaikkeus laajeni hetken aikaa kiihtyvällä tahdilla. Itse asiassa kosminen inflaatio tapahtui ennen alkuräjähdystä, emmekä siten voi olla täysin varmoja sen olemassa […]

Lue lisää

Olli-Pekka Tikkanen
Olli-Pekka Tikkanen

Tietokoneet tulevat apuun, kun kynä ja paperi eivät riitä

Olli-Pekka Tikkanen 23.10.2015
| | | | | Ei kommentteja

Laskennallinen fysiikka on termi, joka valitettavasti kääntyy kehnosti suomen kielelle. Eivätkö kaikki fyysikot osaakkaan laskea, voi helposti ajatella. Laskannallinen fysiikka on suora käännös englanninkielisestä termistä computational physics, jolla on suora yhteys sanoihin compute (laskea) ja computer (tietokone). Laskennallisella fysiikalla tarkoitetaan siis fysiikan ongelmien ratkaisua tietokoneen laskentatehoa käyttäen, mutta suomessa sanan computer kääntyminen tietokoneeksi aiheuttaa hämmennystä. Tein […]

Lue lisää

Sosiaalinen media

Aihepilvi

Arkistot