Hyvät koodauskäytännöt ja koodiarvioinnit

Keskustelimme viime viikolla yksityisellä sektorilla työskentelevien ystävieni kanssa koodauskäytänteistä, erityisesti koodiarviointien käytöstä laskennallisessa tieteessä. Olen kirjoittanut syksyllä 2016 hieman samasta asiasta: laskennallisten ohjelmien lähdekoodien jakamisesta ja paremmasta dokumentoinnista julkaisujen yhteydessä.

Vaikka lähdekoodin jakaminen on yleistynyt viimeisen kolmen vuoden aikana, ei … Jatka lukemista

Viikko yliopistolla

Viime viikkoni oli varsin tavanomainen. Merkittävin asia oli, että kirjoitimme kollegani kanssa tutkimuksestamme julkaistavan artikkelin käsikirjoitusta. Niinä päivinä kun kirjoitimme käsikirjoitusta, tulin omaan normiini nähden aikaisemmin töihin. Yksi tämän työn hyvistä puolista on, että tavallisina työpäivinä oman työaikansa voi valita … Jatka lukemista

Koodit jakoon!

Työkaverini löysi tällä viikolla mielenkiintoisen artikkelin. Artikkelissa ehdotetaan minimistandardia ilmakehätieteen ja meteorologian tutkimusartikkeleille, jotka käyttävät laskennallisia menetelmiä. Kirjoittajan ehdottamassa minimistandardissa tieteellisen artikkelin kirjoittajalta olisi vaadittava artikkelin julkaisun yhteydessä tietokoneohjelmien lähdekoodi, dokumentti ohjelmien toiminnasta ja kolmannen osapuolen kirjastojen käytöstä, tarkat … Jatka lukemista

Terveisiä Lundista

Terveisiä kulttuurimaa Ruotsista! Olen ollut täällä Lundissa viimeiset kaksi viikkoa Ilmakehämallinnuksen kesäkoulussa, ja tämän kirjoituksen ilmestyessä olen jo paluulennolla Suomeen. Folkölin ja Skånen murteen ohessa jokainen kurssilainen on ohjelmoinut ilmakehämallin, jossa otetaan huomioon osa ilmakehän kaasujen reaktioista, pienhiukkaset Jatka lukemista

Kaaosta ilmassa

Viime sunnuntaina Helsingin Sanomat kirjoitti peruskoululaisten ja lukio-opiskelijoiden matemaattisen osaamisen laskeneen. Yhdeksi syyksi artikkelissa arvioitiin opiskelumotivaation puuttumisen. On totta, että jos matematiikan opiskeluun ei ole kiinnostusta, sitä on turha koittaa nostattaa esimerkiksi kijoittamalla sen tärkeydestä. Matematiikan opiskelu voi peruskoulussa … Jatka lukemista

Neuroverkkojen lumoissa

Oletko koskaan miettinyt, miten tietokone pystyy tunnistamaan kuvia, miten sosiaalisen median palvelut pystyvät kohdentamaan mainontaansa jokaiselle käyttäjälle erikseen tai miten asikaspalvelussa vastaava sovellus osaa ohjata asiakkaan oikealle asiakaspalvelijalle muutaman puhutun avainsanan perusteella? Äskeiset esimerkit ovat ongelmia, jotka ovat ihmiselle kohtalaisen … Jatka lukemista

Tietokoneet tulevat apuun, kun kynä ja paperi eivät riitä

Laskennallinen fysiikka on termi, joka valitettavasti kääntyy kehnosti suomen kielelle. Eivätkö kaikki fyysikot osaakkaan laskea, voi helposti ajatella. Laskannallinen fysiikka on suora käännös englanninkielisestä termistä computational physics, jolla on suora yhteys sanoihin compute (laskea) ja computer (tietokone). Laskennallisella fysiikalla … Jatka lukemista

Viikko yliopistossa: Perustutkimusta

Tällä viikolla julkaisemme Tommin kanssa erilliset kirjoitukset, joissa molemmissa on kuvattu viime viikon töissä tekemämme tehtävät. Omalta osaltani viikko oli hyvin tavanomainen lukuunottamatta maanantainta, jolloin työskentelin Helsinginssä. Normaalisti olisin maanantaina osallistunut tutkimusryhmämme maanantaipalveriin, missä käydään läpi tulevan viikon asiat. Viikkoni … Jatka lukemista

Pienhiukkasia näyttöruudulla

Tämä ja seuraava kirjoitus käsittelevät minun ja Tommin tutkimusaloja yksityiskohtaisemmin. Edellisessä kirjoituksessamme mainitsin, että työskenetelen aerosolihiukkasten mallinnuksen parissa. Tässä tekstissä haluan kertoa, mitä perustutkintooni kuuluu, miten päädyin tutkimaan ilmakehän aerosoleja ja mitä ne oikein ovat.

Kuten suurin osa fysiikan opinnot … Jatka lukemista