Ratkaisukeskeisyyttä vai hätiköintiä

Ratkaisukeskeisyys on termi, johon törmää tiedemaailmassa usein. Itselleni on muodostunut näin ruohonjuuritason tieteilijänä mielikuva, että nykyisin tieteelle on asetettu jopa merkittävimmäksi rooliksi tarjota ratkaisuja ajankohtaisiin globaaleihin, “viheliäisiin” ongelmiin. Ajan henkeen myös kuuluu, että tutkijoiden tulee osata markkinoida vakuuttavat perustelut oman … Jatka lukemista

Tiedekriittisyys vai tiede ja kriittisyys

Jouduin joululomalla haastavaan tilanteeseen: yritin selittää tutulleni, että miksi mielestäni YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO:n) pääjohtajan Petteri Taalaksen väitteitä kannattaisi tarkastella kriittisten lasien läpi. Taalas on viime vuosina herättänyt keskustelua väitteillään ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista, samalla kun hän on … Jatka lukemista

Mistä ideat tulevat?

Mediatutkija Steven Johnson kuivailee kirjassaan ”Where Good Ideas Come From, The Seven Patterns of Innovation” ideoiden liikkuvan ihmisten muodostamassa verkossa. Kirjassa kerrotaan tietojenkäsittelytieteilijä Christopher Langtonin kuvailleen näitä verkostoja aineen eri olomuotojen avulla: kaasun, kiinteän ja nesteen. Kaasumaisissa verkostoissa syntyy uusia … Jatka lukemista

Klikkiotsikko: Onko Newtonin mekaniikka rikki?

Viime viikolla ehdin ensimmäistä kertaa Kvanttifysiikan filosofia -kurssin luennolle. Ilmoittauduin kurssille, koska haluan tutkimukseni takia tutustua myös teoriaan liittyviin filosofisiin teorioihin. Luentoa seuranneella seminaarikerralla pureuduttiin John D. Nortonin kirjoittamaan lukuun kirjassa Causation, Physics, and the Constitution of Reality (toim. Huw … Jatka lukemista