Ratkaisukeskeisyys on termi, johon törmää tiedemaailmassa usein. Itselleni on muodostunut näin ruohonjuuritason tieteilijänä mielikuva, että nykyisin tieteelle on asetettu jopa merkittävimmäksi rooliksi tarjota ratkaisuja ajankohtaisiin globaaleihin, “viheliäisiin” ongelmiin. Ajan henkeen myös kuuluu, että tutkijoiden tulee osata markkinoida vakuuttavat perustelut oman … Jatka lukemista
Avainsana: Tieteen filosofia
Jouduin joululomalla haastavaan tilanteeseen: yritin selittää tutulleni, että miksi mielestäni YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO:n) pääjohtajan Petteri Taalaksen väitteitä kannattaisi tarkastella kriittisten lasien läpi. Taalas on viime vuosina herättänyt keskustelua väitteillään ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista, samalla kun hän on … Jatka lukemista
Mediatutkija Steven Johnson kuivailee kirjassaan ”Where Good Ideas Come From, The Seven Patterns of Innovation” ideoiden liikkuvan ihmisten muodostamassa verkossa. Kirjassa kerrotaan tietojenkäsittelytieteilijä Christopher Langtonin kuvailleen näitä verkostoja aineen eri olomuotojen avulla: kaasun, kiinteän ja nesteen. Kaasumaisissa verkostoissa syntyy uusia … Jatka lukemista
Kirjoitin marraskuussa Kvanttifysiikan filosofiaa -kurssilla käsitellystä Mass on the Dome -esimerkistä. Oli hauskaa huomata, kuinka paljon esimerkki herätti keskustelua. Ilmeisesti en ole yksin sen fysiikan opintojen tuoman taipumukseni kanssa, että kun joku esittää minulle laskutehtävän vai fysikaalisen ongelman, hyökkään heti … Jatka lukemista
Viime viikolla ehdin ensimmäistä kertaa Kvanttifysiikan filosofia -kurssin luennolle. Ilmoittauduin kurssille, koska haluan tutkimukseni takia tutustua myös teoriaan liittyviin filosofisiin teorioihin. Luentoa seuranneella seminaarikerralla pureuduttiin John D. Nortonin kirjoittamaan lukuun kirjassa Causation, Physics, and the Constitution of Reality (toim. Huw … Jatka lukemista