Bussi huristi ohi loputtomien maissipeltojen, jotka tuntuivat jatkuvan kaukaisuuteen asti. Sylissäni lojui kesken oleva Aku Ankan taskukirja ja pussi salmiakkikarkkeja, jotka sisarukseni olivat lahjoittaneet matkaa varten muistoksi Suomesta. Elokuun aurinko paistoi keskilännessä edelleen tarmokkaasti ja olin onnellinen, että bussin ilmastointi … Jatka lukemista