Fysiikka on empiirinen ja eksakti tiede. Jälkimmäinen sana tarkoittaa, että kaikki tulokset pyritään esittämään matematiikan avulla. Matematiikka on fysiikan kannalta käytännöllinen tapa kuvata luontoa. Valitettavasti fysiikan eksaktius kuitenkin aiheuttaa luonnontieteisiin perehtymättömälle pienen kynnyksen ymmärtää fysiikan teorioita.
Maailmassa on monia erittäin … Jatka lukemista
Facebookissa perustettiin tällä viikolla ”Siksi yliopisto”-niminen ryhmä, jossa kerrotaan mitä arvokasta meiltä puuttuisi ilman suomalaisia yliopistoja. Tämä on blogimme viimeinen kirjoitus tänä vuonna, joten ajattelin lopettaa ensimmäisen puolivuotisemme antamalla oman vastaukseni kysymykseen, miksi yliopisto.
Siksi yliopisto -yhteisön jakamat kuvat … Jatka lukemista
Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta sarjasta “kuinka fyysikkoja tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan viimeisessä osassa käsitellään siirtymistä tutkijaksi.… Jatka lukemista
Kuten olen kirjoittanut, olen tällä hetkellä viimeistelemässä viimeistä väitöskirjaani liitettävää tutkimusartikkelia. Viimeisenkin valmistuttua niputan kaikki artikkelini yhteen ja kirjoitan niiden yhteyteen aihetta esittelevän johdantotekstin.
Sitten katsotaan, onko väitöskirjani riittävän hyvä ulkomaisen post doc(toral) -tutkijapaikan saamiseen. Oikeastaan se katsotaan jo … Jatka lukemista
Tämä on toinen osa kolmiosaisesta sarjasta “Miten fyysikoita tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan toisessa osassa käsitellään maisterivaiheen opintoja ja … Jatka lukemista
Tämä on ensimäinen osa kolmiosaisesta sarjasta “Miten fyysikoita tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee opintovaihetta ylioppilaasta luonnontieteiden … Jatka lukemista
Muutama viikko sitten kirjoitin pääasiallisesta tutkimusaiheestani, pimeästä aineesta. Yhdessä yhteistyökumppanieni kanssa tutkimani teoreettiset mallit pimeän aineen synnystä kytkeytyvät läheisesti toiseen kosmologian suureen mysteeriin, kosmiseen inflaatioon.
Kosmisella inflaatiolla tarkoitetaan hyvin varhaisen maailmankaikkeuden lyhyttä ajanjaksoa, jolloin maailmankaikkeus laajeni hetken aikaa kiihtyvällä … Jatka lukemista
Laskennallinen fysiikka on termi, joka valitettavasti kääntyy kehnosti suomen kielelle. Eivätkö kaikki fyysikot osaakkaan laskea, voi helposti ajatella. Laskannallinen fysiikka on suora käännös englanninkielisestä termistä computational physics, jolla on suora yhteys sanoihin compute (laskea) ja computer (tietokone). Laskennallisella fysiikalla … Jatka lukemista
Tämänviikkoiset tekstimme käsittelevät ruohonjuuritason toimintaa yliopistomaailmassa. Olemme Opan kanssa listanneet kaikki viime viikon työtehtävämme ja esittelemme ne teksteissämme.
Oma viikkoni oli siinä suhteessa tavallinen, että työtehtävät vaihtelivat suuresti. Alkuviikon käytin opetustehtäviin ja kokouksiin, loppuviikon projektinhallinnan opetteluun. Tutkimustehtäville ei juuri jäänyt … Jatka lukemista
Viime viikon kirjoituksessaan Olli-Pekka Tikkanen kirjoitti päätymisestään aloittelevaksi ilmakehätieteilijäksi ja pienhiukkasia käsittelevästä tutkimusaiheestaan. Tämä teksti on näkökulma minun tutkimusaiheeseeni.
Aloittaessani maisteriopintojani muutama vuosi sitten mietin, haluaisinko keskittyä kosmologiaan vai teoreettiseen hiukkasfysiikkaan. Kävin tekemässä yhden kesän mittaisen työharjoittelun Sveitsissä hiukkasfysiikan tutkimuskeskus … Jatka lukemista
Teeman luonut Anders Noren — Ylös ↑