Väitöskirjojen ja tohtorintutkintojen valmistumisajat ovat kestoaihe tutkijoiden kahvipöydissä. Keskimäärin tohtorintutkinnot valmistuvat Suomessa noin kuudessa vuodessa. Paineet tohtorintutkintojen valmistumisen nopeuttamiseen ovat olleet jo pitkään tapetilla, ja myös lisätä tohtoriksi valmistuvien lukumäärää. Valtioneuvoston parlamentaarisessa TKI-rahoituksen käyttöä koskevassa
suunnitelmassa linjataankin seuraavasti: ”Päätoimiseen väitöskirjatutkijuuteen … Jatka lukemista
Sivu 2 / 37
Minulle ei ollut itsestään selvää, että jatkan akateemisessa maailmassa väitöksen jälkeen. Ei siis siksi, että tässä olisi jotain vikaa omalta kannaltani, vaan lähinnä olin vain avoin kaikenlaisille vaihtoehdoille. Kun tilaisuus postdoc-pätkälle Tukholmasta tarjoutui, emme lopulta perheeni kanssa asiaa sen kauemmin … Jatka lukemista
Lastenhoidon epätasainen jakautuminen cis-hetero-suhteissa on ollut julkisen keskustelun aiheena viime vuosina, ja aiheesta on uutisoitu runsaasti varsinkin vanhempainvapaan uudistuksen myötä. Sukupuolten välisistä eroista on paljon keskustelua ja tutkimusta, ja tässä tekstissä keskitynkin pohtimaan miten tutkijantyön erityispiirteet vaikuttavat … Jatka lukemista
Kipu on elimistössä tärkeä viesti – se kertoo, että jossain päin kehossa on ongelma, ja tilanne vaatii korjausta. Välillä kipu on kuitenkin turha signaali, ja etenkin kroonistuessaan se voi olla lasti, joka kuormittaa henkisesti. Tässä tekstissä kerron omasta päivittäisestä kivustani, … Jatka lukemista
Kesän alussa julkaistiin uutinen, että valtion toimitiloja käyttöaste on vain 28% eli vain noin kolme kymmenestä valtion työntekijästä käy fyysisesti toimistolla. Myös meillä Luonnonvarakeskuksen Helsingin toimistolla on ollut paljon vapaita työpisteitä ainakin viimeisten muutaman vuoden aikana.
Lähityön väheneminen syynä on … Jatka lukemista
Valtio päivittää parhaillaan omaa toimitilastrategiaansa, ja tämä päivitys koskee myös tutkimuslaitosten tilojen käyttöä. Tämä tarjoaa hyvän tilaisuuden pohtia, millaiset työskentelytilat ovat optimaalisia tutkimuksen tekemiselle. Yksittäisten tutkijoiden mieltymykset vaihtelevat, ja jotkut saattavat tehdä parhaiten töitä omassa rauhassa kotonaan, kun taas toiset … Jatka lukemista
Hiljaisina hetkinä tulee usein mietittyä omien valintojen merkitystä ja siksi tässä tekstissä haluankin pohtia omaa päätöstäni lähteä tutkimuksen pariin. Olen juuri valmistunut diplomi-insinööri ja tällä hetkellä aloittelen jatko-opiskelua Ilmakehätieteissä. Se, että olen tähän päätynyt, on ollut itsellenikin yllätys eikä mitenkään … Jatka lukemista
Kuten moni muukin suomalainen, kävin kesälomallani katsomassa Barbenheimerin. Barbenheimer on leikkisä yhdistelmänimitys kahdelle Hollywood-elokuvalle, Greta Gerwigin Barbielle ja Christopher Nolanin Oppenheimerille, joiden ensi-illat sattuivat samalle viikonlopulle.
Molemmista elokuvista on kirjoitettu runsaasti syvällisiä analyysejä. Tässä blogitekstissä en yritä päästä samalle … Jatka lukemista
Akatemian jalkaväen kirjoittajakaartissa on syksyn koittaessa käynyt kato, kun yksi ja toinenkin on suunnannut työelämässä uusille urille akatemian ulkopuolelle.
Itsekin tein alanvaihtoa enteilevän siirron, kun lähdin luonnontiedepohjalta opiskelemaan teologiaa, vaikka työt osa-aikaisena tutkijatohtorina jatkuvat vielä jonkin aikaa. Yliopistomaailmasta en siis … Jatka lukemista
Akatemian Jalkaväki on tutkijoiden blogi – tekstiä suoraan tieteen ruohonjuuritasolta. Blogin teksteissä ruoditaan tutkimustyön olemusta, merkitystä, haasteita, tähtihetkiä, hyviä vinkkejä sekä arjen avautumista.
Olisiko sinulla näistä sananen sanottavana?
Etsimme tiimiin uusia kirjoittajia syyskaudelle 2023 ja siitä eteenpäin. Blogi on perustettu … Jatka lukemista