Pyöröoviyhteisö
Onnistunut yhteisöllinen kehittäminen edellyttää osallisuutta ja jatkuvuutta. Esimerkiksi yliopistopedagogisissa tutkimuksissa painotetaan yhteisöllistä, osallistavaa opetussuunnitelmatyötä, jossa yhteisö oppii yhdessä ja jakaa tietoa vastavuoroisesti. Tässä ideaalissa työyhteisö sitoutuu kehittämään ja kehittymään yhdessä.
Kuva monimutkaistuu, kun ihanteiden sijaan … Jatka lukemista
Aloita tästä!
Kaksituhattaluvun alkupuolella Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan peruskurssien massaluennoilla piti valita, käyttääkö luentojen välisen puolituntisen syömiseen vai vessassa käymiseen. Kaksisataapäisen fuksilauman mukana tehdyt siirtymät edellyttivät, että jos halusi tyydyttää molemmat tarpeet, oli joko lähdettävä luennolta etuajassa tai myöhästyttävä seuraavalta. … Jatka lukemista
Kuten niin usein ennenkin, hain syksyllä 2020 koulutustani vastaavaa työtä. Laadin hakemuksen huolellisesti monisivuisten ohjeiden mukaan. Kirjoitin hakemukseen erityisosaamisestani, kiinnostuksen kohteistani ja motivaatiostani. Kerroin niistä moninaisista hyvistä, joita voisin tarjota uudessa työyhteisössä. Laadin usean sivun kuvauksen siitä, mitä työssä tekisin … Jatka lukemista
”Tule kotiin!” Aalto-yliopisto houkuttelee tänä syksynä entisiä opiskelijoitaan alumnimainonnassaan. Helsingin yliopiston kymmenen vuoden takainen ”Tule takaisin!” -kampanja vetosi alumneihin samalla akateemiseen kotiin palaamisen teemalla. Yliopistoon liitettävät kielikuvat huokuvat kodinomaisuutta ja hoivaa: Alma Mater synnyttää, lähettää ja pyytää takaisin. Metaforana koti … Jatka lukemista
Akatemian jalkaväki on nuorten tutkijoiden blogi jokapäiväisestä tutkimuksesta ja työskentelystä yliopistolla. Blogia on julkaistu yhtäjaksoisesti syksystä 2015 lähtien. Blogin syyskauden ensimmäinen kirjoitus julkaistaan ensi viikon perjantaina 21.8.
Syksyn aikana blogin vakituiset kirjoittajat Anna, Elina, Fanny, Opa, Suvi ja Tuuli palaavat … Jatka lukemista
Mitä jos olen käyttänyt kykyni loppuun?
Moni tutkija kohtaa joskus tilanteen, jossa tutkimus ei etene, vaikka puitteet olisivat kohdallaan. Ajatukset junnaavat paikallaan, kirjoittaminen ei luonnistu. Ei ole mitään uutta sanottavaa. Tulokset ovat mykkiä eivätkä antaudu tulkinnalle. Vaikka aikaa, tilaa ja … Jatka lukemista
Huippututkijan ominaispiirteiksi kuvataan usein innostavuus, viisaus ja ahkeruus: Ihanteellinen tutkija on inspiroiva puhuja, laajasti sivistynyt ja tietäväinen keskustelija ja rakkaudesta tieteeseen tauottomasti työskentelevä työmyyrä. Moni hyvä tutkija ei kuitenkaan välttämättä ole erityisen hyvä juuri näiden ominaisuuksien vuoksi, vaan pikemminkin niistä … Jatka lukemista
Tammikuun blogissa Tuuli kirjoitti tutkijan työhön liittyvistä myyteistä. Yksi niistä koski kutsumusta. Tämän myytin mukaan tutkimustyö on kutsumusammatti, joka on itsessään palkitsevaa ja johon työn tekijä motivoituu sisällöistä käsin. Työ palkitsee uusilla oivalluksilla, löydöillä ja työn imulla. Työtä tehdään sen … Jatka lukemista
Esseessään Approaches to what? (1973) Georges Perec kirjoittaa tavanomaisten, yllätyksettömien seikkojen merkityksestä arjen infrastruktuurina. Hän korostaa itsestään selviltä tuntuvien asioiden merkitystä maailman ymmärtämisessä ja kehottaa kiinnittämään huomiota esimerkiksi taskujemme sisältöön, kotikatuumme ja tavanomaisiin liikkeisiimme. Omassa tutkimuksessani olen noudattanut neuvoa ja … Jatka lukemista
Satunnainen juttukaveri kysyi koulutuksestani. Kerrottuani olevani teologian tohtori hän sitten tiedusteli, voinko tuolla tittelillä tehdä jotakin oikeaa työtä, vai haihattelenko vain menemään veronmaksajien rahoilla. Törmään tähän kysymykseen toisinaan, kun astun tutkijan kammiostani ulos maailmaan. Vastasin tottuneesti, että tutkimus pitää minut … Jatka lukemista
Teeman luonut Anders Noren — Ylös ↑
