Olen kotoisin Etelä-Karjalan maakunnasta, jossa on paljon metsäteollisuuutta. Esimerkiksi kotikaupungissani Lappeenrannassa toimii Kaukaan tehdas (linkki: https://www.upmpulp.com/fi/upm-kaukas/), mistä moni nuoruusvuosieni tuttavaperhe sai elantonsa. Harrastin nuorena partiota, ja kuljin paljon metsissä. Ennen kuin aloin työskennellä metsätutkimuksen parissa, ajattelin minulla olevan erityisen hyvä metsäsuhde partioharrastukseni vuoksi. Pian metsätutkimukseen siirryttyäni, minulle kuitenkin selvisi, että metsäsuhteen sijasta minulla oli metsätalousmaasuhde, sillä Etelä-Karjalan maapinta-alasta (5326 km2) noin 80% on metsätalouskäytössä. Etelä-Karjalan vuosien 2022-2025 maakuntaohjelman ympäristöselostus toteaakin:

 “Etelä-Karjala on metsäteollisuuden vahva keskittymä ja maakunnan metsien käyttö on ollut jo pitkään intensiivistä. Maakunnan metsät ovat sen vuoksi pääasiassa nuorta talousmetsää, eikä laajoja vanhoja metsäalueita ole.”

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2022-2025, ympäristöselostus

Ennen metsäpuolelle siirtymistä ajattelin, että kaikki metsä ovat enemmänkin samanlaisia. Tähän ajatukseen on voinut vaikuttaa nuoruuden metsäkokemukset, jolloin käsitys siitä millaisia metsät ovat on muotoutunut. Aloitettuani uudella tutkimusalalla vuonna 2020, minulle selvisi nopeasti, että metsät eroavat huomattavasti toisistaan. Ennen alanvaihdostani, en osannut täysin arvostaa, kuinka monimutkaisia kokonaisuuksia metsät ovat. Aikaisemman koulutukseni vuoksi en olettanut, että nykytiede ymmärtäisi täysin metsien toiminnan, mutta en myöskään tiennyt, kuinka alkutekijöissään tietomme joidenkin ilmiöiden osalta on. Metsätutkimukseen perehtyminen onkin monipuolistanut metsäsuhdettani valtavasti. Lisäksi olen vapaa-ajallani lukenut jonkin verran metsiin liittyvää tietokirjallisuutta.

Alaa vaihdettuani minut yllätti myös metsistä käytävä julkinen keskustelu. Monella on metsistä ja niiden käytöstä mielipiteitä huomattavasti enemmän kuin entisestä tutkimusalastani aerosoleista. Metsien käytölle asetetaan paljon odotuksia, jotka ovat osin ristiriidassa keskenään. Metsien talouskäytön lisäksi niiden odotetaan toimivan hiilinieluina, pitävän yllä osaltaan elonkirjoa, tarjoavan virkistyspalveluita ja ehkäisevän ihmisten terveysongelmia. Pohdin välillä, voisiko metsäsuhteen monipuolistaminen eli metsien toiminnan kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen auttaa edistämään metsäkeskustelua.

Metsäretkeilyn lisäksi omaa metsäsuhdetta voi lähteä tutkimaan esimerkiksi Juha Kauppisen kirjasta Monimuotoisuus tai  vuoden 2019 Tieto-Finlandia-palkinnon voittajasta “Metsä meidän jälkeemme”. Viime viikolla huomasin myös, että Nelonen alkaa esittää ensi keväällä “Savotta”-nimistä sarjaa, jossa päästään näkemään metsäalan yrittäjien ja työntekijöiden arkea.

P.S. Metsistä voi tuskin koskaan tietää tarpeeksi. Tätä blogia kirjoittaessani minulle tuli sosiaalisessa mediassa vastaan mainos Me Naiset -lehden metsäntuntemustesti. Sain itse oikein vain seitsemän 13 kysymyksestä.