Tutkijakollegani kirjoitti sosiaalisessa mediassa julkaisun, jossa hän kertoi käyttävänsä mieluummin termiä ilmastonmuutos kuin ilmastokriisi. Hän kertoi kokevansa, että ilmastonmuutos on terminä helpommin lähestyttävä kuin -kriisi. Kollegani some-julkaisu ja siihen liittyvä keskustelu innostivat minua pohtimaan teemaa näin blogitekstin muodossa.

Olen havainnut, että luonnontieteellisessä ilmastotutkimuksen virallisissa tutkimusjulkaisuissa käytetään yleisimmin käsitettä ilmastonmuutos. Lehdistössä ja yhdistysten viestinnässä taasen näkee useammin puhuttavan ilmastokriisistä. Esimerkiksi brittilehti The Guardian kertoi vuonna 2019 linjanneensa, että he käyttävät jatkossa sanoja ilmastokriisi tai ilmastohätätila. Samoin esimerkiksi YK:n pääsihteeri António Guterres tuntuu mainitsevan ilmastokriisin usein puheissaan.

Ilmastonmuutoksesta käytettävä terminologia on aina ollut osaltaan poliittinen valinta.

Yksi esimerkki tästä on George W. Bushin presidentinkausi Yhdysvalloissa vuosituhannen alussa. Vielä kautensa alkupuolella, vuonna 2001, Bush mainitsi puheissaan globaalin lämpenemisen. Sittemmin Bushin republikaanipuolueen sisäisessä viestinnässä julkaistiin muistio, jossa kehotettiin puhumaan ennemmin ilmastonmuutoksesta, globaalin lämpenemisen sijaan . Tämän jälkeen, vuonna 2002, Bushin puheissa ei enää kuultu globaalista lämpenemisestä. Erään tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa globaali lämpeneminen koetaan terminä uhkaavampana kuin ilmaston muutos.

Sinänsä ilmastonmuutoksen voisi ajatella olevan kuvaavampi konsepti kuin pelkkä globaali lämpeneminen. Ilmastonmuutos ei rajoitu pelkästään keskilämpötilojen nousuun, vaan myös esimerkiksi sateisuudessa nähdään muutoksia eri puolilla maailmaa. Ehkäpä tieteellisesti tarkin ilmaisu olisi ”ihmisperäisistä fossiilipäästöistä ja niiden indusoimasta globaalista lämpenemisestä seuraava ilmastonmuutos”.

Kollegani some-julkaisuun liittyvässä keskustelussa tuli myös esille, että ilmastokriisi on käsitteenä kokonaisvaltaisempi. Ilmastonmuutoksen voisi ajatella viittaavan enemmän ilmastosysteemin fysikaaliseen tilaan, kun taas -kriisi kertoo laaja-alaisemmasta vaikutuksesta yhteiskuntiin ja ekosysteemeihin. Keskustelussa myös todettiin, että jotkut voivat kokea ilmastokriisin liian alarmistisena sanana, ja voi olla luotaantyöntävä heille, jotka suhtautuvat epäilevästi ilmastopolitiikkaan.

Pyrin itse suosimaan käsitettä ilmastokriisi, ja esimerkiksi väitöskirjassani käytin tätä termiä. Koen, että ilmastokriisi on paras kuvaus tämän hetkisestä tilanteesta, jossa kasvihuonekaasupäästöjen hillittömästä kasvusta seuraava keskilämpötilan nousu runtelee elinympäristöämme ennennäkemättömällä tavalla. Minun on myös vaikea nähdä, että miksi ilmastokriisistä puhuminen olisi erityisen voimakasta kielenkäyttöä, kun kuitenkin tutkimusnäyttö ilmastonmuutoksen vakavista seurauksista on kiistatonta.

Kieli elää ajassa, ja tutkijoiden käyttämä terminologia mukautuu sen mukana. Ehkäpä ensi vuosikymmenellä ilmastokriisi on vakiintunut myös luonnontieteellisen tutkimuksen sanastoon. Millaisia sanavalintoja Akatemian lukijakunta käyttää ilmastonmuutoksesta? Voit kommentoida blogin kommenttikentässä, tai sosiaalisen median kanavissa.