Oma väitöksen jälkeinen tutkimukseni sijoittui Norjan Osloon, jonka jälkeen palasin Suomeen. Jatkoin kuitenkin osittain työntekoa Norjaan, mikä piti lakiteknisistä syistä tehdä oman toiminimen kautta. Tässä oli itselle hyvä mahdollisuus myös tutkia, miten ilmastotutkimusta voi muuten kaupallistaa.

Alkuun olin melko optimistinen sen suhteen, että ilmastotutkimukselle olisi markkinoita, sillä puhtaasti ilmastoasioiden konsultointiin ei kovin montaa konsulttiyritystä löytynyt. Ajoitus oli myös täydellinen, sillä 2024 voimaan astui EU:n yritysten kestävyysraportointidirektiivi. Se velvoittaa suuria yrityksiä tekemään kestävyysraportointia EU-standardin mukaan, jossa pitää myös huomioda tulevaisuuden ilmastoriskit liiketoiminnalle. Joten ei kun yrityksen nettisivut pystyyn ja toiminimi voimaan sekä Google-mainos, jonka avulla markkinointi hoituu kuin itsestään. Tämä oli hiukan naiivi ensimäinen ajatus.

Seuraava vaihe oli alkaa tekemään oikeita asiakaskontakteja. Tässä kohtaa optimismi helppoon yritystoimintaan alkoi rapautua. Ala olikin yllättävän kilpailtu, kestävyysraportointia tarjosi jos jonkinlainen yritys ja esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt hoitivat itse ilmastoriskien huomiomisen vakuutuksissa sekä sijoituksissa. Kävi myös ilmi, että Suomessa uuden raportointidirektiivin ympärillä vielä 2024 on melko pieni joukko yrityksiä.

Tässä vaiheessa oli aika selvää, että viimeisetkin optimismin rippeet on syytä karistaa pois. Kilpailu kestävyys- ja ympäristöasiantuntija-aloilla on melko kovaa. Hämmästyin myös siitä, että raportoinnin laatua ei juurikaan valvota, vaan lähes kuka tahansa voi tarjota kestävyysraportointia vailla varsinaista ymmärrystä siitä, mikä edes on koko raportointidirektiivin tarkoitus. Tämä heijastui useiden yritysten raportteihin, joissa ilmastonmuutoksen tuomat äärisääriskit on lähinnä sivuutettu lauseella “emme tunnistaneet mitään riskejä”.

Tästä päästään ilmeiseen ongelmaan, joka on kestävyysraportoinnissa ja yritysten toiminnassa. Aikajänteet yritysmaailmassa ovat neljännesvuosia. Ilmastonmuutoksen tuomat riskien muutokset ovat kymmenien vuosien päässä. Joten miksi yrityksen pitäisi huomioida jo nyt toiminnassa jotakin, mikä vaatii hyvin pitkäjänteisiä suunnitelmia ja varautumista toiminnan muutoksiin?

Kestävyysraportointia on markkinoitu merkittävänä sijoitustyökaluna, jolla seurataan kestäviä sijoituskohteita. Toivottavasti tämän merkitys tulevaisuudessa kasvaa. Yritysten määrä, joita EU velvoittaa tekemään kestävyysraportointia, kasvaa vuosikymmenen loppuun menessä. Omalla yrityksellä on vielä aikaa löytää oma paikkansa tässä yritysmaailmassa.