Tänään sai uutisista lukea, miten etelä siperiassa riehuu maastopaloja (https://yle.fi/uutiset/3-12435774). Joten nyt on hyvä hetki puhua Siperian metsäpaloista ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Ilmaston lämmetessä metsä- ja maastopalojen riski kasvaa, mutta onko itse lämpötilan nousu tärkeämpi kuin vaikka sateen muutokset. Näitä kysymyksiä pohdimme ACRoBEAR-projektissa. ACRoBEAR tulee sanoista Arctic Community Resilience to Boreal Environmental change (https://bag.leeds.ac.uk/projects/acrobear/).

Maasto- ja metsäpalot ovat oleellinen osa metsän ekosysteemiä, mutta ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on lisännyt niiden riskiä. Lisääntyneet metsäpalot ovat heikentäneet ilmanlaatua ja erityisesti tämä näkyy asutusalueilla. Lisäksi metsäpalot tuhoavat myös ihmisten koteja, kuten on nähty mm. Australiassa, Kaliforniassa ja nyt jo Siperiassa. 

“Wildfire is a natural and essential part of many forest, woodland, and grassland ecosystems, killing pests, releasing plant seeds to sprout, thinning out small trees, and serving other functions essential for ecosystem health. Excessive wildfire, however, can kill people, cause breathing illnesses from the smoke, destroy homes “ -IPCC AR6,WG2

Ilmastomallit ovat hyvä työkalu, kun tutkitaan, mitkä meteorologiset suureet vaikuttavat metsä- ja maastopaloriskin muuttumiseen. Tutkimuskysymys tässä on oikeastaan se, että millaista säätä voidaan kokea, jos maapallon keskilämpötila nousee +2,+3 tai vaikka +4 astetta suhteessa esiteolliseen aikaan. Haasteena tässä tutkimuksessa on ollut se, miten kuvata päivittäinen sään vaihtelu. Tässä apuna meillä on ollut ilmastomallijoukko, jossa sama ilmastomalli lähtee hiukan erilaisesta alkutilanteesta liikkeelle. Tämä mahdollistaa ilmaston vaihtelun kuvaamisen. Ilmaston luonnollisella vaihtelulla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten päivittäiset lämpötilat voivat vaihdella. Vaihtelu voi kuitenkin muuttua, kun ilmasto lämpenee. Lämpötilojen keskiarvo voi muuttua ja lämpötilojen vaihtelu voi lisääntyä. tai sekä keskimääräinen lämpötila että vaihtelu voivat muuttua yhtä aikaa. 

Kuva 1. Metsä- ja maastopaloriskin todennäköysyysjakaumta kun maapallon ilmasto keskimäärin on lämmennyt +1 (sininen) +2 (vihreä) +3 (purpura) ja +4 (oranssi) astetta. Harmaan sävyt kuvaaavat metsäpaloriskin vakavuutta

Metsäpaloriskiä voidaan arvioida, kun tiedetään millainen on päivittäinen lämpötila, sade, kosteus ja tuuliolosuhteet. Näillä jokaisella on oma vaikutus mekanisminsa metsäpaloriskin muodostumisessa. Lämpötila esimerkiksi yhdessä kosteuden ja sateen kanssa lisää kuivuuden todennäköisyyttä, jolloin metsäpalojen syntyminen on helpompaa. Kuva 1. kuvaa tuon metsäpalo riskin muuttumista, kun se on arvioitu edellä mainittujen muuttujien perusteella. Johtopäätös on se, että metsäpaloriski kasvaa Siperiassa kun ilmasto lämpenee.

Kuva 2, Eri muuttujien vaikutus metsä- ja maastopalo riskin suuruuteen, mitä lähempänä palkki on esiteollisen ajan arvoja sitä merkittävämpi muuttuja on.

Mikä sitten vaikuttaa eniten tuon riskin kasvuun, sade, lämpötila vai jokin muu? Tätä voidaan tutkia siten, että tutkitaan, miten metsäpalo riski muuttuu, jos meillä olisi esiteollinen lämpötila, mutta muuten +4 asteen globaalin lämpenemisen ilmasto. Esimerkiksi, kuvassa 2 nähdään että mikäli päivittäinen lämpötilan vaihtelu olisi samanlaista kuin esiteollisella ajalla, ja sade,kosteus ja tuuli ilmastossa joka on lämmennyt +4 astetta, metsäpalo riski ei olisi juurikaan kohonnut. Toisin sanoen, yksistään lämpötilan nousu selittää suuren osan kohonneesta metsäpalo riskin kasvusta. Vastaavasti tuuli ei juurikaan vaikuta, ja kosteus sekä sateen muutokset nostavat hiukan riskiä. Metsäpalot ovat vain yksi esimerkki, miten ilmaston lämpeneminen muuttaa ekosysteemejä ja joihin myös ihmisen on tulevaisuudessa sopeuduttava.