“Monet yliopistolaiset törmäävät ennemmin tai myöhemmin esimerkiksi vanhempiensa tai ennen yliopistoa muodostuneiden ystäväpiiriensä kysymyksiin siitä, millaista työnteko yliopistossa on. – – Tämä blogi on pidemmänpuoleinen vastaus tuohon kysymykseen.“
Näillä sanoilla alkoi Akatemian jalkaväen ensimmäinen blogiteksti 25.9.2015. Blogin aloittivat edelleen sen parissa häärivä Opa sekä aiemmin blogiin kirjoittanut Tommi. Tuohon aikaan Opa oli valmistumassa maisteriksi ja siirtymässä aerosolifysiikan väitöskirjatutkijaksi Itä-Suomen yliopistoon ja Tommi oli ehtinyt väitöskirjatyön puoleen väliin aiheenaan hiukkaskosmologia.
Alkusysäyksen blogille olivat antaneet Opan vaikeudet tuottaa tekstiä gradua varten. Fysiikan perustutkinto-opintoihin sisältyy hyvin vähän varsinaista kirjoittamista, joten tukea hommaan piti etsiä muualta. Onneksi Tommi innostui bloginperustamisideasta, sillä säännöllisesti päivittyvän blogin kirjoittaminen antoi kuin antoikin vauhtia Opan gradun loppuunsaattamiseen.
Alkuaikoina blogi oli melko fysiikkapainotteinen. Alkuun tekstit olivat nykyistä lyhyempiä ja ilmestyivät pääsääntöisesti perjantaisin. Ensimmäisen blogikauden erikoisuutena Opa ja Tommi julkaisivat myös yhden jakson podcastin, joka valitettavasti on ehtinyt jo kadota bittiavaruuteen. Blogin upean bannerikuvan, joka edelleen koristaa somekanaviamme, on muuten suunnitellut Tommin veli.
Syksyllä 2016 Tommi piti kirjoittamisesta lyhyen tauon, jolloin minua pyydettiin hänen tuuraajakseen. Aloin siis kirjoittaa omista aloittelevan didaktisen fysiikan väitöskirjatutkijan kokemuksistani vuoroviikoin Opan kanssa. Kun Tommi palasi tauolta, minä siirryin kolmanneksi vakiokirjoittajaksi.
Maaliskuussa 2017 blogi sai kauan kaivattua uutta näkökulmaa, kun kirjoittajajoukkoon liittyi Suvi, joka tuolloin viimeisteli teologian väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa. Suvin kirjoitukset paitsi tarjosivat tervetullutta vaihtelua fyysikkokirjoitusten oheen, myös auttoivat laajentamaan blogin lukijakuntaa. Enää kirjoituksiamme eivät lukeneet vain meidän kolmen opiskelukaverit ja uteliaat emeritukset!
Suvin suurimpana motiivina blogin kirjoittamiseen oli kaipaus kirjoittaa välillä myös suomeksi englanninkielisen tutkimuksen vastapainona. Lisäksi blogi antoi hänelle väylän kirjoittaa erilaisia tekstejä ja oppia lisää tieteen popularisoinnista. Melko varhaisessa vaiheessa Suvi huomasi, että hänelle oli kehittynyt kaksi lempiteemaa: rahoitus ja työhyvinvointi. Toki kirjoituksiin on mahtunut kokemuksia myös tutkijan äitiydestä, uran eri vaiheista ja siirtymistä instituutioiden välillä.
Lisää väriä joukkoihimme toivat syksyllä 2017 mukaan tulleet Anniina ja Hanna-Ilona. Anniina työskenteli tuolloin tuotepäällikkönä BioNordika Oy:ssä ja Hanna-Ilona viimeisteli väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa ja oli aloittamassa suomen kielen vierailevana lehtorina University of Washingtonissa, Seattlessa. Kirjoittajajoukon kasvettua myös blogin julkaisutahti tiheni syksyllä kahteen kirjoituskertaan viikossa, ja blogitekstejä julkaistiin tiistaisin ja perjantaisin.
Anniina toi blogiin aivan uudenlaisen näkökulman kirjoituksillaan. Hänen käsialaansa olivat mm. kuvaukset akateemisesta työstä yritysmaailmaan hyppäämisestä sekä viikosta tuotepäällikkönä. Anniinan pirskahteleva persoona toi oman värinsä kirjoituksiin – ja myös iloa meille muille kirjoittajille.
Hanna-Ilona osui kirjoituksillaan monesti napakymppiin, ja esimerkiksi teksti Yliopistolainen kiitoksella elää kirvoitti keskustelua jopa Helsingin yliopiston Jodel-kanavalla. Tämän uuden somesaavutuksen myötä blogi sai myös hieman kyseenalaisen liikanimen “Akatemian jalkoväli”. Hanna-Ilonan tekstit keräsivät toki myös positiivista huomiota. Hän sai jopa Opetushallitukselta kyselyn, saisiko hänen blogitekstiään käyttää suomen kielen kurssin tasokokeen pohjatekstinä!
Keväällä 2018 toteutimme pienimuotoisen lukijapalautekyselyn, jonka tuloksissa pääasialliset toivomukset olivat: pitempiä tekstejä ja lisää törkyä! Palautteidenne pohjalta teimme päätöksen pyrkiä jatkossa tuottamaan laajempia tekstejä ja palata yhteen julkaisukertaan viikossa.
Anniina ja Tommi eläköityivät blogihommista keväällä 2019, ja syksyllä kirjoittajajoukkoon liittyi Anna, joka toimii Tampereen yliopistolla sosiologian tutkijatohtorina. Pian joukkoon liittyivät myös Itä-Suomen yliopistolla aerosolifysiikan väitöskirjaansa työstävä Tuuli sekä Helsingin yliopiston taidehistorian väitöskirjatutkija Fanny.
Anna on toiminut aktiivisesti tutkijoiden edunvalvonnan parissa ja kirjoittanut aiheen ympäriltä tekstejä mm. palkkaukseen, apurahatutkijoiden asemaan ja ihannetutkijan ominaisuuksiin liittyen.
Tuulin tausta on teknillisessä korkeakoulussa ja tämä näkyy hänen tekstiensä aiheissa. Insinöörit ovat tunnetusti ratkaisukeskeistä väkeä, ja Tuulin teksteissä on pohdittu, millaiset valmiudet teekkareiden opinnot antavat tieteen tekemiseen. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät teematkin vilahtavat teksteissä aika ajoin.
1600-luvun taidehistoriaa tutkiva Fanny on ensisijaisesti kokonaisvaltainen humanisti, mikä näkyy myös hänen tekstiensä teemoissa. Fanny kirjoittaa usein tutkimuksen arjesta inhimillisyyden näkökulmasta, esimerkiksi tutkimuksen tekemisen arjesta, tutkijan työn haasteista ja humanistin asemasta yhteiskunnassa. Fannya kiinnostaa varsinkin erilaisten yhteiskunnallisten muutosten vaikutus pieneen ihmiseen, ja pandemian tuomat muutokset ovat olleet pohdinnan aiheina esimerkiksi etätyön ja ulkomailla olevien tutkimusmateriaalien haasteiden kautta.
Kevätkauden 2020 päätteeksi sanoimme hyvästit Hanna-Ilonalle, mutta saimme iloksemme toivottaa Sashan ja Pirjon tervetulleiksi joukkoomme samana syksynä. Sasha toi blogiin kansainvälisen tuulahduksen englanninkielisillä kirjoituksillaan, jotka käsittelivät lingvistiikan ja aivotutkimuksen rajapinnassa operoivan Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan elämää ja ajatuksia. Pirjo taas vahvistaa blogin historiaosastoa asiantuntemuksellaan Helsingin yliopiston Suomen historian väitöskirjatutkijana.
Sashan ansiosta saimme mielenkiintoisen kurkistuksen siihen, miltä tuntuu tutkimuksenteko Suomessa ulkomaisena tutkijana. Kirjoituksesta An international hello päätellen homma ei ole maistunut hassummalta. Valitettavasti Sasha joutui jättäytymään pois kirjoittajaporukasta muiden kiireidensä takia, mutta toivomme kovasti näkevämme hänet vielä tulevaisuudessa!
Pirjo on käsitellyt omissa teksteissään myös akateemisen maailman ulkopuolelta nousseita teemoja, jotka kuitenkin heijastuvat häneen myös tutkijana. Väitöskirjassaan Pirjo tutkii suomalaisen anniskelupolitiikan murroksia Jyväskylässä, Tampereella ja Kuopiossa vuosina 1932–1939. Tutkimuksestaan hän on kertonut enemmän tekstissään, jossa esittelee väitöskirjansa aineistoa. Tulevaisuudessa Pirjo aikoo kertoa lisää omasta tutkimusaiheestaan mutta nostaa esille myös akateemisen maailman kipupisteitä ja aiheita, jotka kaipaavat keskustelua.
Vuoden 2020 blogisaavutuksiin lukeutuu ainakin Tuulin teksti Liiku tutkija, liiku, jossa hän käsitteli kriittisin äänenpainoin Suomen Akatemian liikkuvuusehtoa. Akatemia noteerasi tekstin Twitterissä ja käynnisti pian tämän jälkeen selvityksen liikkuvuudesta. Oliko asioiden välillä yhteyttä, mene ja tiedä.
Loppuvuodesta 2020 juhlimme Suvia, jonka Itä-Suomen yliopisto palkitsi filosofisen tiedekunnan vuoden viestijänä! Palkitsemisperusteissa mainitaan mm. Suvin näkyvyys sosiaalisessa mediassa. Suvi toki touhuilee myös muita somehommia Akatemian jalkaväen ohella, mutta ehkä blogilla on ollut oma osansa hänen somenäkyvyyteensä.
Viime vuodenvaihteessa julkaistiin ensimmäinen kolumnimme fysiikan ja matematiikan aikakauslehti Arkhimedeksessä. Kuten osa lukijoista ehkä muistaa, Tommi toimi aikoinaan Arkhimedeksen kolumnistina ja käsitteli kirjoituksissaan fysiikkaa ja tutkijan arkea. Me nykyiset kirjoittajat taas päätimme ottaa kirjoituksessamme kantaa sen puolesta, että jokainen akatemiassa toimiva etsisi itsestään vähän lisää sallivuutta, ymmärrystä ja myötätuntoa toisia ja itseään kohtaan rankkana korona-aikana. Toivoimme myös, että myötätunto siirtyisi mukanamme kampuksille, kun sinne joskus pääsemme kokonaan palaamaan.
Blogin kuusivuotiseen historiaan on mahtunut paljon, ja kirjoituksissa monet aiheet ovat vuosien varrella toistuneet. Tällaisia aiheita ovat olleet ainakin tasa-arvo-ongelmat, palkkaus ja apurahatyöskentely, ympäristökysymykset, ja yliopisto-opetus. Vakiokirjoittajien lisäksi olemme saaneet julkaista upeita tekstejä myös monelta vierailevalta kirjoittajalta.
Akatemian jalkaväki on tarjonnut meille kirjoittajille kanavan kirjoittaa arjestamme ja ottaa kantaa moniin polttaviin kysymyksiin. Tärkeää ei ole ollut niinkään lukijatilastojen ja klikkimäärien tuijottaminen, vaan mahdollisuus nostaa asioita keskusteluun sekä kirjoittajaporukan vertaistuki (ja yhteinen avautumisalusta slackissä tai Messengerissä).
Tänä keväänä Opa on ollut kirjoitustauolla ja tehnyt blogisivun huoltotöitä. Kuten olette ehkä huomanneet sivuston ulkoasu ja toiminnallisuus on muuttunut, ja lisää muutoksia on luvassa kesän aikana. Syksy tuo mukanaan muutoksia myös kirjoittajakokoonpanoon – johon kiinnostuneet voivat edelleen ilmoittautua mukaan! Nähdään elokuussa!
Vastaa