Suvi kirjoitti viime viikolla konferenssien järjestämisestä. Suvin kuvaus konferenssisihteerinä toimimisen iloista ja haasteista kuulostavat tutuilta – olen itsekin ollut yhden konferenssin sihteeri ja siksi osaan todella arvostaa konferenssin eteen tehtyä työtä. Tommi taas kirjoitti jo yli vuosi sitten siitä, miten tärkeää konferensseissa käyminen tieteessä käytävän keskustelun sekä yhteistyön virittelyn kannalta on. Tommi mainitsi myös, etteivät kaikki pidä konferenssimatkoista, sillä ohjelma on usein tiukka, eivätkä matkat ole mitään lomamatkoja. Itse kuulun kuitenkin siihen tutkijoiden joukkoon, joille konferenssimatkailu on työn suola. Alla on top 3 konferenssikokemukseni sekä akateemisessa että ei-akateemisessa sarjassa.
TOP 3 AKATEEMISET
1. Pyyntö kirjoittaa artikkeli
Väitöskirjaani tulee sisältymään neljä artikkelia, joista kolme minut on pyydetty kirjoittamaan konferenssiesitysteni perusteella. Oikean julkaisukanavan löytäminen on aina hankalaa ja varsinkin nuorelle tutkijalle stressaavaa, joten mikään ei ole parempaa kuin se, että joku kiinnostuu työstä ja tulee kysymään, voisinko lähettää artikkelini arviotavaksi valmisteilla olevaa erikoisnumeroa tai kirjaa varten. Paras ja yllättävin pyyntö tuli sivuprojektiani käsittelevästä esityksestä, josta en ajatellut julkaista artikkelia ollenkaan ja jonka tein valmiiksi junassa matkalla konferenssipaikalle. Lopputulos palkittiin artikkelipalkinnolla.
2. Uuden oppiminen
Konferensseissa pääsee kuulemaan todella mielenkiintoisia esityksiä. Muutaman päivän rutistuksella voi kuulla muutamasta kymmenestä hienosta tutkimuksesta ja päästä keskustelemaan tutkimusten tekijöiden kanssa. Tai no, jos olen aivan rehellinen, jokainen kuulemani esitys ei ole ollut ihan niin hieno ainakaan omien kiinnostuksenkohteideni näkökulmasta. Monta vähemmän huikeaa esitystä kuunnellessani olen kuitenkin oivaltanut, mitä itse en aio tehdä – sekin erittäin arvokasta. Jotkin esitykset saattavat olla myös yleiskiinnostavia ja sikäli arvokkaita. Olen esimerkiksi kertonut eteenpäin jo monta anekdoottia viimeisimmässä konferenssissa kuulemastani ruotsalaista rekkamiesmusiikkia käsittelevästä esityksestä.
3. Piireihin pääseminen
Kun kuluttaa naamaansa riittävän monissa konferensseissa, kaikki alkavat väkisinkin tuntea apinan. Piireihin pääseminen voi tarkoittaa ulkomaisten huippututkijoiden kanssa verkostoitumista, mutta useammin se on sitä, että löytää oman erikoisalansa nörttiporukan tai vaikka muita suomalaisia tutkijoita, joiden kanssa ei kotimaisissa tapahtumissa tule hengattua. Sitkeästä hengauksesta on itselleni koitunut yhteisprojekteja, vinkkejä muista konferensseista sekä hyvää mainetta myöhempää työnhakua ajatellen.
TOP 3 EI-AKATEEMISET
1. Ystävien löytäminen
Tämä toimii vähän samalla mekanismilla kuin piireihin pääseminen: kun astuu oman kotiyliopistonsa ovesta ulos, voi tutustua täysin uusiin ihmisiin tai sitten syventää tuttavuutta kollegaan, jonka kanssa joutuu jakamaan hotellihuoneen. Itselleni on konferenssimatkoilta tarttunut muutama mukava ulkomainen tuttava, mutta parasta on ollut suomalaisten kesken bondailu. Vieraalla maaperällä on miellyttävä löytää jonkun kanssa välitön yhteisymmärrys siitä, että kahvia on tarjolla liian vähän tai punaviiniä ihailtavan paljon.
2. Seikkailut
Vaikka konferenssimatkat eivät ole lomamatkoja, uusi ympäristö on silti usein stimuloiva. Olen myös eksynyt kaiken maailman seikkailuihin, joista voisin tehdä oman top kolmosensa:
1. Yllättävä Koli-vaellus yhden vanhan ja yhden uuden ulkomaalaisen tuttavan kanssa. Minulla ei ollut konferenssin jälkeen kiire Joensuusta kotiin, joten vaihdoin junalippuni seuraavan päivän bussiin, vuokrasin auton ja vein vieraat katsomaan kansallismaisemaa. Sen jälkeen toinen ulkkareista vietti muutaman päivän luonani Helsingissä.
2. Varastoreivit Los Angelesissa. Ei varsinaisesti liittynyt konferenssiin, mutta matkustin Losiin päivää ennen konferenssin alkua, joten minulla oli aikaa käydä katsomassa Conan O’Brienin nauhoituksia. Studioon johtavassa jonossa tutustuin kahteen serbialaiseen, joista toinen sattui olemaan keikkamatkalla oleva DJ. Loppu olikin sitten historiaa, ja selvisin myös seuraavan päivän esityksestäni kunnialla.
3. Korealainen karaoke Singaporen yössä. Konferenssi-illallisen jatkot ryöstäytyivät erittäin hienolla tavalla käsistä. Hurmasin kaikki tulkinnallani My Heart Will Go On -klassikosta.
3. Matkailu
Vaikka konferenssimatkat eivät edelleenkään ole lomamatkoja, voi niihin joskus yhdistää lomamatkoja. Olen muutaman kerran onnistunut niin tekemään (maksaen toki itse kaiken konferenssiin liittymättömän), ja pelkkä ulkomaille pääsy on köyhälle jatko-opiskelijalle mukava bonus. En ole vuosiin juuri reissaillut omaan piikkiin, ja silti olen nähnyt ihan kivasti maailmaa.
Vastaa