Kerran eräs Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijaedustaja totesi, että onhan se toisaalta aivan oikein, että resurssit valuvat paremmille tiedekunnille. Tämä kommentti liittyi keskusteluun siitä, onko reilua, että monia humanistisia aloja tuetaan hyvin vähän verrattuna luonnontieteisiin ja lääketieteeseen. Tilannetta hankaloittaa entisestään se, että … Jatka lukemista
Avainsana: Yliopisto (Sivu 8 / 9)
Elina kirjoitti viime viikolla yliopistotason suhtautumisesta opettamiseen. Jatkan tänään samalla aiheella, mutta käännän valokeilan yksittäiseen opetusvelvolliseen, jatko-opiskelijaan. Valtaosa jatko-opiskelijoista toimii kursseilla assistentteina. Fysiikassa tehtävänjako on usein, että luennoitsija pitää luennot ja assistentti vastaa harjoitustehtävien tarkastamisesta ja harjoitustilaisuuksien opetuksesta. Puhuimme … Jatka lukemista
Yliopistolain mukaan yliopistojen tehtäviin kuuluu antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Laissa ei kuitenkaan luonnollisesti todeta, kuinka tätä ylintä opetusta tulee antaa. Olen yliopistoaikanani saanut todistaa valtavaa ajattelutavan muutosta fysiikan opetuksessa Helsingissä. Muutamia vuosia sitten suurin osa fysiikkan kursseista opetettiin niin, … Jatka lukemista
Syksyllä kirjoitin meneillään olevasta post doc -hakuruljanssista. Mainitsin lähettäneeni hieman yli 80 hakemusta hiukkasfysiikan tutkijatohtorin vakanssia tarjonneisiin ulkomaisiin yliopistoihin ja arvelin saavani 1-2 tarjousta – jos hyvin käy. Ja myönnettävä on, ettei käynyt: en saanut tuolloin yhtäkään tarjousta.
Hiukkaskosmologian … Jatka lukemista
Viime viikolla Opa kirjoitti tietämyksestä ja maailmankatsomuksesta, jota ei opita fysiikan luennoilla. Tällä viikolla jatkan aiheesta ja kerron, millaisiksi mielikuvieni fyysikot eivät lopulta paljastuneet.
Fyysikoista – varsinkin teoreetikoista – elää vahvoja mielikuvia. Ammattiryhmillä on usein stereotyyppinsä ja fyysikoilla se … Jatka lukemista
Filosofisen tiedekunnan 96. promootio. Allekirjoittanut kuvan yläosassa valkoisen reliefin vieressä. Kuva: Mikko Virta.Yliopistomaailman juhlallisimpia tapahtumia ovat promootiot. Kolmipäiväisten juhlallisuuksien aikana nuoret maisterit ja tohtorit – promovendit – vihitään oppiarvoonsa ja he saavat oikeuden käyttää akateemisia arvonmerkkejä: maisterit sormusta ja … Jatka lukemista
Tommi kirjoitti viime viikolla, että hänelle uusien ideoiden keksiminen on vahvasti kytköksissä uusimpien tutkimusjulkaisujen seuraamiseen. Puhuimme ohimennen tästä asiasta myös Fysiikan päivillä, jossa tuskailin minun olevan vaikea edes hahmottaa aerosolifysiikan tutkimusalaa kokonaisuutena, saati sitten keksiä originaaleja tutkimusideoita. Aerosolifysiikkaan perehtymistä … Jatka lukemista
Olen jo aiemmin kirjoittanut tavanomaisesta työviikostani, mutta tässä kirjoituksessa hahmottelen vielä yleiskuvaa siitä, mitä yliopistossa tapahtuu viikottain useamman tutkijan tasolla.
Helsingin yliopisto on valtava laitos. Koko yliopistossa työskentelee yhteensä 11 eri tiedekunnassa yli 9000 henkilöä mitä erilaisimmissa tehtävissä museoamanuenssista … Jatka lukemista
Viimeisen sadan vuoden aikana fysikaaliset tieteet ovat muodostaneet myllyn, joka on jauhanut parempaa elämää yhä useammalle. Kone, laite, teknologia, vimpain ja vekotin toisensa perään ovat tehneet elämästämme kiehtovampaa, tarjonneet yhä laajempia ja tasa-arvoisempia kommunikaatio- ja tiedonsaantimahdollisuuksia, sekä kehittäneet lääketieteellisiä menetelmiä, … Jatka lukemista
Facebookissa perustettiin tällä viikolla ”Siksi yliopisto”-niminen ryhmä, jossa kerrotaan mitä arvokasta meiltä puuttuisi ilman suomalaisia yliopistoja. Tämä on blogimme viimeinen kirjoitus tänä vuonna, joten ajattelin lopettaa ensimmäisen puolivuotisemme antamalla oman vastaukseni kysymykseen, miksi yliopisto.
Siksi yliopisto -yhteisön jakamat kuvat … Jatka lukemista