7.12.2018
Oman työni tärkeintä sisältöä en ole oppinut luennoilla, enkä edes opintoihini kiinteästi kuuluneita laskuharjoituksia tekemällä. Uskon, että alasta riippumatta tutkijalle paras tapa oppia lähes mikä tahansa asia on alkaa tehdä siitä tutkimusta. Olit sitten tutkija tai et, vastaava pätee kenties sinuunkin. Erityisesti opiskelijat ja nuoremmat, väitöskirjaprojektinsa alkupuolella olevat tutkijat saattavat ajatella, että tukimusta voi tehdä […]
Lue lisää
30.11.2018
Tämän kerran tekstin kirjoittamiselle on neljä syytä: Ensinnäkin blogimme sivupalkin ”fysiikka”-aihetunniste on aivan liian isokokoinen, ja sekös biokemistiä kiukuttaa. Toisekseen työhöni liittyy kiinteästi jokapaikanhöyläys, ja oikeastaan mitä enemmän ymmärrän mistä tahansa biolääketieteen tutkimusalasta, sitä parempi. Kolmanneksi, tiedän useammankin ystäväni metsästäneen neitsyitä (virgin females) jo kesätöissään, mikä on hämmentänyt minua aina näihin päiviin saakka. Neljänneksi, olen […]
Lue lisää 26.10.2018
Kaupallisten tiedekustantajien laariin sataa rahaa pelkästään Euroopan tasolla satoja miljoonia euroja joka vuosi. Pelkästään Suomi maksoi vuonna 2015 lähes 30 miljoonaa euroa tiedelehtien julkaisu- ja tilausmaksuja. Suurin osa näistä maksuista on täysin turhia ja niihin käytetty raha on pois kaikesta siitä, mitä muuta yhteiskunta voisi tukea kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, lapsia, vanhuksia, syrjätyneitä, tai mitä tahansa […]
Lue lisää 16.10.2018
Pohdin viime viikolla mistä aiheesta kirjoittaisin epäonnistumistekstini. Lopulta aihe putosi pyytämättä syliini, sillä eriasteisia epäonnistumisia tapahtuu kaikille jatkuvasti. Tässä yksi niistä – sekä mitä se sai minut ajattelemaan. Viime viikolla olimme yhteistyökumppanieni kanssa viimeistelemässä uutta tutkimusartikkeliamme, jonka tarkoituksena ja tärkeimpänä löytönä oli esitellä uusi tapa, jolla maailmankaikkeuden täyttävä mutta luonteeltaan toistaiseksi tuntematon pimeä aine on […]
Lue lisää
28.9.2018
Olen kehittänyt jatko-opintojen aikana itselleni hyvin korkean kynnyksen omien tutkimustulosteni julkaisemiseen. Haluan yrittää varmistaa, että tulokseni ovat mahdollisimman oikein ja merkityksellisiä. Ja näinhän kaikki tieteentekijät tekevät, eikö? Akateemisella uralla eteneminen riippuu pitkälti siitä, saako tuotettua julkaisuja. Myös tohtoriksi valmistuminen vaatii julkaisemista, koska enää ei suositella monografiaväitöskirjojen tekemistä. Rahoituksia myöntävät tahot ja rekrytoijat mittaavat hakijoiden pätevyyttä […]
Lue lisää 7.9.2018
Tästä olisin voinut kirjoittaa oikeastaan heti aloittaessani blogissa, koska se on jotain, mikä erottaa minut muusta akatemian jalkaväestä: lopetin työnteon yliopistolla. Päätös ei ollut helppo ja mietityttää yhä silloin tällöin. Olen kuitenkin ollut valtavan tyytyväinen, että valitsin toisen tien. Suomalaisten tohtoreiden määrä on lähes kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella, ja omista kavereistanikin monet pakertavat väitöskirjojensa parissa, elleivät […]
Lue lisää 22.5.2018
Montako kertaa elämässäsi olet ajatellut, ettet voi lopettaa jotakin toimintaa nyt, sillä käytit siihen jo niin paljon aikaa? Tai ettet voi jättää käyttämättä esimerkiksi alennuskuponkia tai pääsylippua, vaikka et oikeastaan haluaisi tai ehtisi, sillä käytit siihen kuitenkin aikaa tai rahaa, tai sait sen palkkioksi tekemästäsi työstä? Ilmiö tunnetaan englanniksi nimellä ”sunk cost fallacy”, jolla tarkoitetaan […]
Lue lisää 24.4.2018
Luin viikonloppuna Lääkärilehden pääkirjoituksen siitä, kuinka FinnGenin hyödyt päihittävät hankkeen riskit. Itse en vieläkään ole varma mitä ajatella. FinnGen on siis laaja tutkimushanke, jossa on tarkoitus kerätä 430 000 suomalaisen DNA-näytteet, yhdistää ne biopankeissa jo olevaan 70 000 näytteeseen ja uuttaa näistä puolen miljoonan suomalaisen geenitieto – millaista tietoa sisältäen, sitä en vielä tiedä. FinnGen-hankkeessa […]
Lue lisää 9.3.2018
Neuvon työkseni miten käyttää erilaisia perimän tutkimukseen liittyviä tuotteita ja kiinnostun yhä enemmän myös tähän tutkimusalueeseen liittyvistä lieveilmiöistä. Perimän tutkimus nopeilla ja verrattain edullisilla toisen sukupolven sekvensointimenetelmillä (NGS-menetelmillä) on lisääntynyt ympäri maailman huikealla tahdilla, ja Suomestakin ollaan puuhaamassa edelläkävijää genomin tutkimukseen liittyvissä asioissa tulevan genomikeskuksen ja genomilain myötä. Suomen tilanteesta ajattelinkin kirjoittaa myöhemmin lisää, mutta […]
Lue lisää
23.1.2018
Muistan hyvin alkuvaiheen opintojen aikana kuulemani valituksen siitä, miten jotkut yliopisto-opettajat eivät osaa opettaa. Ehkä syyllistyin ininään itsekin, sillä altistuin hyvin varhaisessa vaiheessa narratiiville, jonka mukaan yliopisto on ”täynnä tutkijoita, joita ei vain opetus kiinnosta”. Myöhemmin tajusin ilmiön olevan melko marginaalinen ja yliopiston olevan täynnä sekä tutkimuksesta että opetuksesta innostuneita ihmisiä. Ja niitäkin, joita inspiroi […]
Lue lisää
