Esseessään Approaches to what? (1973) Georges Perec kirjoittaa tavanomaisten, yllätyksettömien seikkojen merkityksestä arjen infrastruktuurina. Hän korostaa itsestään selviltä tuntuvien asioiden merkitystä maailman ymmärtämisessä ja kehottaa kiinnittämään huomiota esimerkiksi taskujemme sisältöön, kotikatuumme ja tavanomaisiin liikkeisiimme. Omassa tutkimuksessani olen noudattanut neuvoa ja kurkistanut erilaisiin tavallisiin, arkisiin paikkoihin. Olen esimerkiksi pyytänyt tutkittaviani esittelemään minulle jääkaappinsa sisältöä. Mutta miltä […]
Lue lisää Satunnainen juttukaveri kysyi koulutuksestani. Kerrottuani olevani teologian tohtori hän sitten tiedusteli, voinko tuolla tittelillä tehdä jotakin oikeaa työtä, vai haihattelenko vain menemään veronmaksajien rahoilla. Törmään tähän kysymykseen toisinaan, kun astun tutkijan kammiostani ulos maailmaan. Vastasin tottuneesti, että tutkimus pitää minut poissa pahanteosta, ja että olen yhteiskunnalle harmittomampi tällaisena. Olen sillä tavalla huono tieteen puolustaja, etten […]
Lue lisää
Olen tällä viikolla viihtynyt ChemBio-messujen sykkeessä niin tutustuen uusiin ihmisiin, ihastellen kollegoiden hienoja näyttelypisteitä (yhdessä oli pehmiskone!) kuin kuunnellen mitä mielenkiintoisimpia puheita muun muassa nopeasta vasta-ainetuotosta vailla eläimiä ja terveysalan kasvustrategiasta (kyllä, minusta on tullut aikuinen ja terveysalan kasvustrategiasta minulle mielenkiintoinen aihe). Olen jo aiemmin kirjoitellut ajatuksiani muun muassa FinnGen-projektista, kotona tehtävistä geenitesteistä ja niiden […]
Lue lisää
Tänään Tutkijan työkalut -kirjoitussarjan aiheena ovat tutkimustyön rahoituskanavat. Sarjan aiemmat osat ryhmätyöskentelystä, tutkimusartikkeleista ja sosiaalisesta mediasta löydät linkkien takaa. Relevantti tutkimustyön rahoituskanava riippuu paitsi tutkimusalasta, myös uravaiheesta. Professori ei yleensä hae tutkimukselleen rahoitusta samasta kohteesta (eikä samaan tarkoitukseen) kuin väitöskirjatutkija, eivätkä kaikki rahoituskanavat tue kaikkien alojen tutkijoita. Tässä kirjoituksessa käsittelen lyhyesti väitöskirjatutkijoille ja hiljattain väitelleille […]
Lue lisää Lapsena olin innokas kysymään, kun en jotain ymmärtänyt. Viittaaminen tunneilla tuntui luonnolliselta ja sanojen asettelu ymmärrettävään muotoon vaivattomalta. Vuosien saatossa tilanne kuitenkin muuttui ja kysyminen rupesi jännittämään yhä enemmän ja enemmän. Osittain tämä varmasti johtui siitä, että aloin tarkkailla ympäristöäni huolellisemmin ja aistia muiden suhtautumista kysymyksiini. Sain myös muutamaan otteeseen suoraa palautetta eräältä opettajalta “ei […]
Lue lisää 
Helsingin yliopisto käynnisti loppuvuodesta #siksitiede-kampanjan, jonka tarkoituksena on viestiä päättäjille ja suurelle yleisölle, mihin tiedettä tarvitaan. Ennen eduskuntavaaleja yliopistolaiset haluavat vaikuttaa siihen, että sekä ehdokkaat että äänestäjät näkevät tieteen merkityksen. Vaikka blogin kirjoittajista vain kaksi kuudesta työskentelee tällä hetkellä Helsingin yliopistossa, on meillä kaikilla vahvat siteet yliopistoon ja voimme allekirjoittaa kampanjan perussanoman: Tutkimusta ja tutkimukseen […]
Lue lisää Oman työni tärkeintä sisältöä en ole oppinut luennoilla, enkä edes opintoihini kiinteästi kuuluneita laskuharjoituksia tekemällä. Uskon, että alasta riippumatta tutkijalle paras tapa oppia lähes mikä tahansa asia on alkaa tehdä siitä tutkimusta. Olit sitten tutkija tai et, vastaava pätee kenties sinuunkin. Erityisesti opiskelijat ja nuoremmat, väitöskirjaprojektinsa alkupuolella olevat tutkijat saattavat ajatella, että tukimusta voi tehdä […]
Lue lisää Tämän kerran tekstin kirjoittamiselle on neljä syytä: Ensinnäkin blogimme sivupalkin ”fysiikka”-aihetunniste on aivan liian isokokoinen, ja sekös biokemistiä kiukuttaa. Toisekseen työhöni liittyy kiinteästi jokapaikanhöyläys, ja oikeastaan mitä enemmän ymmärrän mistä tahansa biolääketieteen tutkimusalasta, sitä parempi. Kolmanneksi, tiedän useammankin ystäväni metsästäneen neitsyitä (virgin females) jo kesätöissään, mikä on hämmentänyt minua aina näihin päiviin saakka. Neljänneksi, olen […]
Lue lisää Pohdin viime viikolla mistä aiheesta kirjoittaisin epäonnistumistekstini. Lopulta aihe putosi pyytämättä syliini, sillä eriasteisia epäonnistumisia tapahtuu kaikille jatkuvasti. Tässä yksi niistä – sekä mitä se sai minut ajattelemaan. Viime viikolla olimme yhteistyökumppanieni kanssa viimeistelemässä uutta tutkimusartikkeliamme, jonka tarkoituksena ja tärkeimpänä löytönä oli esitellä uusi tapa, jolla maailmankaikkeuden täyttävä mutta luonteeltaan toistaiseksi tuntematon pimeä aine on […]
Lue lisää Olen kehittänyt jatko-opintojen aikana itselleni hyvin korkean kynnyksen omien tutkimustulosteni julkaisemiseen. Haluan yrittää varmistaa, että tulokseni ovat mahdollisimman oikein ja merkityksellisiä. Ja näinhän kaikki tieteentekijät tekevät, eikö? Akateemisella uralla eteneminen riippuu pitkälti siitä, saako tuotettua julkaisuja. Myös tohtoriksi valmistuminen vaatii julkaisemista, koska enää ei suositella monografiaväitöskirjojen tekemistä. Rahoituksia myöntävät tahot ja rekrytoijat mittaavat hakijoiden pätevyyttä […]
Lue lisää
Akatemian jalkaväki| Tieteenteon arki| Tutkijan työkalut| Tutkimus| työn hallinta Ei kommentteja