22.5.2018
Montako kertaa elämässäsi olet ajatellut, ettet voi lopettaa jotakin toimintaa nyt, sillä käytit siihen jo niin paljon aikaa? Tai ettet voi jättää käyttämättä esimerkiksi alennuskuponkia tai pääsylippua, vaikka et oikeastaan haluaisi tai ehtisi, sillä käytit siihen kuitenkin aikaa tai rahaa, tai sait sen palkkioksi tekemästäsi työstä? Ilmiö tunnetaan englanniksi nimellä ”sunk cost fallacy”, jolla tarkoitetaan […]
Lue lisää
11.5.2018
Viimekuukausina olen sosiaalisessa mediassa nähnyt useamman ”Näin jäät headhunterin haaviin”-tyylisen otsikon. Olen aina ajatellut, ettei headhunting varsinaisesti liity omaan työ-/tutkimusalaani. Viimeviikkojen kokemukset kuitenkin todistivat toisin. Sähköpostien vaihto kulki tiivistäen seuraavasti: Professori: Hei! Tapasimme syksyllä konferenssissa. Olemme kiinnostuneita tutkimuksellisesta osaamisestasi täällä meidän yliopistossa (eri maassa). Saanko antaa kontaktisi dekaanille? Minä: Ai miten mukava kuulla! Me olemme […]
Lue lisää 17.4.2018
Tätä tekstiä kirjoittaessani alkaa hiljalleen lähestyä vuosi väitöspäivästä. Samaan aikaan blogissamme on pohdittu, miten tavallinen työnteko jää sankaritarinoiden alle. Tämän vuoksi ajattelin kuvata, mitä arkinen aherrus on tarkoittanut minulle edellisen 12 kuukauden aikana. Apurahojen hakua. Vaikea sanoa tarkkaan, kuinka monta hakemusta olen näpytellyt kuluneen vuoden aikana. Post doc –rahoitusta voi hakea väitösluvan myöntämisestä asti. Karkea arvioni […]
Lue lisää
10.4.2018
Elinan muutama viikko sitten julkaistussa tekstissä mainitaan joitain ominaisuuksia, joita odotamme huippututkijalta. Huippututkija julkaisee paljon. Korkean julkaisumäärän saavuttaakseen huippututkija tekee säännöllisesti ylitöitä. Tutkijoiden vuotuinen työaika on 1624 tuntia, mutta todelliset työmäärät ovat paljon suurempia ja mikä pahempaa suuria työmääriä glorifioidaan. Sen sijaan, että keskusteltaisiin miten tehokas ihminen on työskennellessään tällaisia määriä tai miten terveellistä jatkuvat […]
Lue lisää 27.3.2018
Tiedeyhteisön ulkopuolelle viestiminen on vaikeaa. Olen kokenut aerosolifysiikasta kirjoittamisen vaikeaksi kahdesta syystä. Väitöskirjatyön alussa koin osaamiseni puutteelliseksi. Nyt kun mielestäni minulla on jo jonkin verran tietoa alasta, koen että kykyni yksinkertaistaa tieteellinen tutkimus vaatii kehittämistä. Populaarista kirjoittamista oppii eittämättä kirjoittamalla ja ottamalla palautetta vastaan, mutta mistä haetaan oikeat sanat kuvaamaan tutkittuja ilmiöitä? Olen tiedostanut jo […]
Lue lisää 23.3.2018
Viimeviikkoina olen paljon pohtinut opiskelijoiden ohjausta ja ohjaussuhteita. Olen kahden kuukauden ajan työskennellyt soveltavan psykologian osastolla ja ollut aktiivisesti mukana kandi- ja maisterivaiheen tutkielmien ohjaamisessa Huddersfieldin yliopistolla. Tämän lisäksi olen osallistunut muutamiin jatko-opiskelijoiden ohjaussessioihin. Suomessa työskennellessäni olen toiminut graduseminaarien assistenttina muutamalle professorille ja opettanut melko monipuolisesti eri vaiheissa olevia teologian opiskeiljoita. Tähänastisen kokemukseni perusteella yliopistojen välillä […]
Lue lisää 16.3.2018
Olen aikaisemmin kirjoittanut omasta kirjoittajahistoriastani sekä huomioitani tutkimusartikkelien kirjoittamisesta. Tärkein huomioni jälkimmäisessä kirjoituksussa oli, että tieteellisen tekstin tuottaminen on sidoksissa yhteisössä vallitseviin konventioihin. Lisäksi mainitsin, että olin huomannut omissa teksteissäni taipumusta vähätellä johtopäätöksiä. Totesin, että nuoren tutkijan tärkein apu on tutkijayhteisö ja etenkin yhteisöltä saatava palaute. Mietin usein, kuinka paljon parempi kirjoittaja olisin, jos olisin […]
Lue lisää 2.3.2018
Helsingin yliopiston lakko keskiviikkona 28.2. on syineen, sisältöineen ja mahdollisine seurauksineen ollut näyttävästi esillä tiedotusvälineissä. Kirjoituksessani pohdin, miten lakon sisältöä voidaan tulkita suhteessa kokemukseen merkityksellisyydestä. Yliopiston nykyisessä tilanteessa tarttumapintaa löytyy merkityksellisen työn ja merkityksellisen elämän teorioista sekä tutkimuksista. Teorioita yhdistää näkemys siitä, että merkityksen rakentaminen ja antaminen tapahtuvat ympäröivässä kontekstissa. Asioille annetut merkitykset ovat aina […]
Lue lisää
27.2.2018
Olen aiemmin kirjoittanut siitä, kuinka olen fyysikkonaisena joutunut kokemaan toiseutta ja ulkopuolisuutta. Naisten asemaa ovat nousseet puolustamaan monet toimijat #metoo-kampanjan myötä, jonka hedelmällisimpänä keskusteluna pidän juuri rakenteellisen syrjinnän puimista. Itseäni eniten puhutelleinpia aiheesta kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä ovat olleet mm. tämä kommentti Helsingin Sanomissa sekä tämä kirjoitus Aamulehdessä. Jotta asetelma ei olisi niin naiskeskeinen, haluan antaa […]
Lue lisää 9.2.2018
Tämän blogitekstin ilmestyessä tulee kuluneeksi tasan 7 viikkoa siitä, kun istuin työpöydän ääressä Helsingin yliopistolla. Lähtiessäni kohti Brittejä pohdin, että monenlaista muutosta varmasti olisi tulossa. Ensimmäinen muutos, joka on konkreettisesti vaikuttanut työni arkeen, on ollut varsin yllättävä. Yhtäkkiä olen tullut paljon tietoisemmaksi tavastani tehdä työtä (rajattomasti). Minulle oli päässyt kehittymään monenlaisia pieniä (huonoja) tapoja, jotka […]
Lue lisää
