Tutkijan työhön liitetään usein jopa hieman kummallisia stereotypioita, joista osassa on totuuspohjaa, osassa ei. Tässä tekstissä käsittelen mielestäni viittä yleisintä stereotypiaa omasta suppeasta perspektiivistäni, joka on muodostunut kahden vuoden väitöskirjatyön pohjalta. Näkökulmani olen kerryttänyt pääasiassa luonnontieteiden rintamalta, ja erään filosofin työtä sivusta seuraten. 1. Tutkijat ovat sisäänpäin kääntyneitä ja ylianalyyttisia Nykyisellään tieteen tekijöiltä vaaditaan laaja-alaista […]
Lue lisää
Olen kirjoittanut jokaisesta vuodestani väitöskirjatutkijana erillisen kirjoituksen. Tämä on kirjoitussarjan neljäs ja samalla viimeinen osa, sillä väittelen kuukauden päästä. Kirjoitussarjaa aloittaessani mietin, miltä minusta tuntuu sitten joskus kirjoittaa tätä viimeistä osaa. Tällä hetkellä olen innostunut, koska elämässäni kääntyy uusi sivu ja samaan aikaan minusta tuntuu haikealta, koska jätän tutkimusryhmän, jossa tein väitöskirjani. Olen erittäin tyytyväinen […]
Lue lisää
Terveisiä taidehistorian maailmasta! Olen Fanny, poikkitieteellinen humanisti, joka rakastaa Excel-taulukkoja. Teen väitöskirjaa 1600-luvun Englannin hallitsijamuotokuvista ja niiden käyttötarkoituksista oman aikansa propagandana. Vapaa-aikanani pohdin esimerkiksi niin tutkijana olemisen merkitystä kuin myös liikemaailman teorioiden soveltamista väitöskirjatyöhön, minkä lisäksi selailen sisustussuunnittelijoiden Instagram-tilejä. Kirjoittaessani tätä tekstiä tajusin valinneeni ensimmäiseen Akatemian jalkaväki –blogikirjoitukseeni aiheen – teorian yhdistäminen käytäntöön. Toimin tällaisesta […]
Lue lisää
Tällä viikolla YLE nosti esille perustutkinto-opiskelijoiden kokeman stressin. Nelivuosittain toteutettava tutkimus osoitti, että 33 % (N=10 000) korkeaopiskelijoista kokee runsaasti stressiä. Tulosten vuosittain vertailu osoittaa stressin kokemisen lisääntyneen jonkin verran. Lisäksi tutkimusotos osoittaa väsymyksen, uniongelmien sekä jännittyneisyyden ja ahdistuneisuuden määrissä kasvua 2000-luvulla. Mitä sitten tarkoittaa, kun nämä haasteet kulkevat osin mukana myös jatko-opintoihin? Mitkä ovat […]
Lue lisää Vuoden viimeinen kirjoitukseni käsittelee kulunutta kolmatta vuottani väitöskirjatutkijana ja näkymiäni tulevalle vuodelle. Lisäksi keskustelen nuorempien tutkijoiden asemasta yliopistossa. Kulunut vuosi on ollut työntäyteinen. Julkaisimme kollegoideni kanssa yhden tutkimuksen elokuussa, ja työstin toisen tutkimuksen käsikirjoituksen lähes valmiiksi vertaisarviointiprosessiin lähetettäväksi. Lisäksi olin mukana kahdessa muussa tutkimuksessa, joiden tulokset julkaistaan ensi vuoden aikana. Minusta tuntuu, että kolmen vuoden […]
Lue lisää
Oman työni tärkeintä sisältöä en ole oppinut luennoilla, enkä edes opintoihini kiinteästi kuuluneita laskuharjoituksia tekemällä. Uskon, että alasta riippumatta tutkijalle paras tapa oppia lähes mikä tahansa asia on alkaa tehdä siitä tutkimusta. Olit sitten tutkija tai et, vastaava pätee kenties sinuunkin. Erityisesti opiskelijat ja nuoremmat, väitöskirjaprojektinsa alkupuolella olevat tutkijat saattavat ajatella, että tukimusta voi tehdä […]
Lue lisää Kansainvälinen liikkuvuus on vahvasti arvostettua valuuttaa tutkimuspiireissä, mutta liikkuvuuden arvostaminen ja suunnittelu ovat vielä eri asia kuin liikkuvuuden toteutus. Tässä kirjoituksessa kerron kahdesta tutkimusjaksosta, jotka olen viettänyt ulkomailla. Ensimmäinen jakso (6kk) toteutui osana tohtoriopintojani, toinen jakso (9kk) alkoi puolisen vuotta tohtoroitumisen jälkeen. 2012 – Jatko-opintoihin liittyvä vaihto Erasmus-ohjelman kautta Olin kyllästymiseen asti hakenut apurahoja […]
Lue lisää Pohdin viime viikolla mistä aiheesta kirjoittaisin epäonnistumistekstini. Lopulta aihe putosi pyytämättä syliini, sillä eriasteisia epäonnistumisia tapahtuu kaikille jatkuvasti. Tässä yksi niistä – sekä mitä se sai minut ajattelemaan. Viime viikolla olimme yhteistyökumppanieni kanssa viimeistelemässä uutta tutkimusartikkeliamme, jonka tarkoituksena ja tärkeimpänä löytönä oli esitellä uusi tapa, jolla maailmankaikkeuden täyttävä mutta luonteeltaan toistaiseksi tuntematon pimeä aine on […]
Lue lisää Tohtoroitumisessa on se jännä puoli, että lähes samalla kellonlyömällä on sähköpostiini tasaiseen tahtiin tippunut arviointipyyntöjä journaaleista. Pääosin arviointia pyytäneet lehdet ovat olleet sellaisia, joissa olen itsekin julkaissut. Lisäksi mukaan on mahtunut jokunen sellainen artikkeli, jossa on viitattu johonkin kirjoitukseeni. Hanna-Ilona kirjoittikin aikaisemmin jo siitä, miten Reviewer 2 voi olla paras kaverisi tarkkuudessaan. Opan puolestaan on pohtinut palautteen […]
Lue lisää Montako kertaa elämässäsi olet ajatellut, ettet voi lopettaa jotakin toimintaa nyt, sillä käytit siihen jo niin paljon aikaa? Tai ettet voi jättää käyttämättä esimerkiksi alennuskuponkia tai pääsylippua, vaikka et oikeastaan haluaisi tai ehtisi, sillä käytit siihen kuitenkin aikaa tai rahaa, tai sait sen palkkioksi tekemästäsi työstä? Ilmiö tunnetaan englanniksi nimellä ”sunk cost fallacy”, jolla tarkoitetaan […]
Lue lisää
Tieteenteon arki| Tutkijan identiteetti Ei kommentteja