Elina kirjoitti viime viikolla yliopistotason suhtautumisesta opettamiseen. Jatkan tänään samalla aiheella, mutta käännän valokeilan yksittäiseen opetusvelvolliseen, jatko-opiskelijaan. Valtaosa jatko-opiskelijoista toimii kursseilla assistentteina. Fysiikassa tehtävänjako on usein, että luennoitsija pitää luennot ja assistentti vastaa harjoitustehtävien tarkastamisesta ja harjoitustilaisuuksien opetuksesta. Puhuimme vuosia sitten Tommin kanssa, että jatko-opiskelijoiden opetusmotivaation parannus olisi yksi suurimmista yksittäisistä parannuksista yliopisto-opetuksessa. Tästä pohdinnasta on jo […]
Lue lisää
Suurin osa yliopistolaisista joutuu tai saa käyttää osan työajastaan opetusvelvollisuuden kuittaamiseen; opetuksesta on vapautettu vain pieni osa tutkijajoukosta (esimerkiksi akatemiaprofessorit). Itse olen toiminut laskuharjoitusassistenttina tai opintopiirin vetäjänä kolmella eri teoreettisen fysiikan aineopintokurssilla. Tänä syksynä assaroin kvanttimekaniikan kurssia, mistä olen erityisen innoissani myös tutkimuksellisesta näkökulmasta. Vuosien saatossa olen ikäväkseni saanut huomata, ettei opetusta erityisesti arvosteta yliopistolla. […]
Lue lisää Terveisiä kulttuurimaa Ruotsista! Olen ollut täällä Lundissa viimeiset kaksi viikkoa Ilmakehämallinnuksen kesäkoulussa, ja tämän kirjoituksen ilmestyessä olen jo paluulennolla Suomeen. Folkölin ja Skånen murteen ohessa jokainen kurssilainen on ohjelmoinut ilmakehämallin, jossa otetaan huomioon osa ilmakehän kaasujen reaktioista, pienhiukkaset ja kasvillisuudesta lähtevät emissiot sekä näiden kaikkien sekoittuminen aina kolmen kilometrin korkeuteen asti. Lopullisella mallilla pystyy simuloimaan […]
Lue lisää
Syksyllä kirjoitin meneillään olevasta post doc -hakuruljanssista. Mainitsin lähettäneeni hieman yli 80 hakemusta hiukkasfysiikan tutkijatohtorin vakanssia tarjonneisiin ulkomaisiin yliopistoihin ja arvelin saavani 1-2 tarjousta – jos hyvin käy. Ja myönnettävä on, ettei käynyt: en saanut tuolloin yhtäkään tarjousta. Hiukkaskosmologian alan kovasta kilpailutilanteesta kertoo, etteivät kahden ensimmäisen tutkijavuoden aikana julkaistut kolme tutkimusartikkelia (joista yksi ns. konferenssijulkaisu) […]
Lue lisää Viime viikolla Opa kirjoitti tietämyksestä ja maailmankatsomuksesta, jota ei opita fysiikan luennoilla. Tällä viikolla jatkan aiheesta ja kerron, millaisiksi mielikuvieni fyysikot eivät lopulta paljastuneet. Fyysikoista – varsinkin teoreetikoista – elää vahvoja mielikuvia. Ammattiryhmillä on usein stereotyyppinsä ja fyysikoilla se koostuu yhdistelmästä synnynnäistä matemaattista lahjakkuutta ja sen mukanaan tuomaa tiettyä toismaailmallisuutta ja poissaolevuutta. Omissa menneissä mielikuvissani […]
Lue lisää Kun aloitin yliopisto-opinnot, erään opiskelijajärjestön opiskeluoppaassa sanottiin, että fysiikan opiskelijat ovat ihan kivoja lukiopoikia, jotka elävät omassa vektoriavaruudessaan. Väite ei pidä paikkaansa siinä mielessä, että osa fysiikan opiskelijoista on tyttöjä ja suurin osa ei elä millään tavalla irti tästä maailmasta. Fysiikan opiskelijoita yhdistävä tekijä kuitenkin on, että jokainen on ollut hyvä fysiikassa lukiossa. Kun nämä […]
Lue lisää Tänään aiheena on uusinta uutta: julkaisimme maanantaina yhteistyökumppanieni kanssa uuden tutkimusartikkelin hyvin heikosti näkyvän aineen kanssa vuorovaikuttavasta pimeästä aineesta ja sen havaitsemismahdollisuuksista. Artikkeli on julkaistu hiukkasfyysikoiden suosimassa arXiv-palvelussa ja on luettavissa täällä. Artikkelin oleellinen tutkimuskysymys on seuraava: voiko pimeää ainetta havaita, jos se ei oleellisella tavalla vuorovaikuta näkyvän aineen kanssa? Oleellinen tapa tarkoittaa tässä riittävän […]
Lue lisää Prokrastinaatio on hieno sana asioiden tekemisen välttelylle. Tiedän sen, sillä olen erittäin hyvä välttelemään asioiden tekemistä. Voin esimerkiksi aivan hyvin selailla erilaisia sivistyssanoja ja miettiä pikkunokkelia lauseyhteyksiä, jossa niitä voisi käyttää. Myös bloggaaja Tim Urban on erittäin hyvä välttelemään asioiden tekemistä. Helmikuussa Tim piti TED-puheen, joka perustuu hänen kaksiosaiseen blogikirjoitukseensa hänen omista prokrastinaatiotavoistaan ja miten hän on […]
Lue lisää Suomen Fyysikkoseuran vuotuinen tapaaminen, Fysiikan päivät, järjestettiin jälleen tällä viikolla Oulussa. Eri fysiikan alat yhteen kokoava vuositapaaminen houkutteli paikalle hieman alle 300 fyysikkoa lähes kaikista Suomen yliopistokaupungeista. Tilaisuudessa kuultiinkin esitelmiä nanomateriaalien tutkimuksesta kosmologiaan. On selvää, ettei kovinkaan moni osallistuja pääse näin monitieteisessä konferenssissa keskustelemaan edustamansa alan syvällisistä tutkimuskysymyksistä. Konferenssi on silti kaikkea muuta kuin sisällöltään […]
Lue lisää Olen jo aiemmin kirjoittanut tavanomaisesta työviikostani, mutta tässä kirjoituksessa hahmottelen vielä yleiskuvaa siitä, mitä yliopistossa tapahtuu viikottain useamman tutkijan tasolla. Helsingin yliopisto on valtava laitos. Koko yliopistossa työskentelee yhteensä 11 eri tiedekunnassa yli 9000 henkilöä mitä erilaisimmissa tehtävissä museoamanuenssista laboratorioinsinööriin ja aulavahtimestarista ruokakulttuurin professoriin. Opiskelijoita on yli 30 000 ja tapahtumatarjonta poikkeuksellisen laajaa. Vertailun vuoksi: […]
Lue lisää
Jatko-opinnot| Opiskelu| Pedagogiikka| Tieteenteon arki| Yliopisto 1 Kommentti