Tieteellisiä artikkeleita eli ”papereita” on käytännössä neljää eri muotoa. Tavalliset artikkelit, konferenssijulkaisut, letterit ja laajat review-artikkelit muodostavat tieteellisen tutkimustyön julkaisukanavien rungon, joka on tänä päivänä varsin vakiintunut huolimatta siitä, ettei artikkeleita ainakaan useimmilla luonnontieteen aloilla enää lehdistä luetakaan. Näiden lisäksi eri tieteenaloilla saatetaan julkaista uutta tietoa kirjan muodossa, mutta fysiikan alalla näin ei tehdä käytännössä […]
Lue lisää Tasan viikon kuluttua seuraa lähes 20-vuotisen opintohistoriani huippukohta, kun väittelen tohtoriksi teoreettisen fysiikan alalta. Olo on hieman kuin urheilijalla tärkeän kilpailun alla. Aistin jo toimittajan jännityksen hikeä kirvoittavat kysymykset: Miltä nyt tuntuu? Jännittääkö? Osuuko kuntohuippu kisapäivälle? Juuri nyt tuntuu luottavaiselta. Uskallan sanoa, että väitöskirjaani varten laatimani tieteelliset artikkelit sekä suorittamani opinnot perustutkinnosta jatko-opintoihin ovat valmentaneet […]
Lue lisää
Olen Tommin jalanjäljissä toiminut tänä vuonna Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry:n (HYJO) hallituksessa. Yhdistyksen tavoitteena on ajaa jatko-opiskelijoiden asemaa ja toimia linkkinä laajan jatko-opiskelijayhteisön jäsenten kesken. Viime viikolla järjestimme yhteistyössä Helsingin yliopiston tieteenteköiden (HYT) kanssa Working life info for doctoral students -tapahtuman, jossa käsiteltiin erityisesti apurahatutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden palkkausjärjestelmää sekä MELA:n tarjoamia palveluita. Tapahtumalle oli selvästi […]
Lue lisää Vaikka olen jo aloittanut tutkijatohtorina, ei minulla vielä ole muodollista tohtorin tutkintoa. Kuinka voi olla tutkijatohtori, vaikkei ole vielä tohtori? Muodollisesti ei voisikaan, mutta siitä joustettiin tapauksessani, koska olen jo saanut väitöskirjani valmiiksi. Tohtorin tutkinnon saavuttaminen on kuitenkin pitkän prosessin takana vielä senkin jälkeen, kun väitöstutkimus on tehty ja väitöskirja laadittu. Luonnontieteellisillä aloilla ei juuri […]
Lue lisää
Kurkkua kuivaa. Olen puolitoistatuntisen tilaisuuden ensimmäinen puhuja. Olen valinnut esitysaikana huolella, koska vielä pahempaa olisi odotella vuoroaan ja yrittää keskittyä muiden esityksiin. Kun aloitan esityksen, minulle käy kuten Nipsulle Muumipeikko ja pyrstötähti-elokuvassa: kaikki jännitys menee jalkoihin. Pystyn puhumaan rauhallisella äänellä mutta en liikkumaan paikaltani. Yllä oleva ote kuvaa tunteitani juuri ennen konferenssienglanti-kurssin loppuesitelmääni. Tapahtuneesta on […]
Lue lisää Kirjoitin viime vuoden lopussa ja uudelleen tämän vuoden kesäkuussa hiukkasfysiikan ja kosmologian alojen haastavasta kilpailutilanteesta. Väittelyn jälkeisiä niin kutsuttuja post doc(toral) -tutkijapaikkoja on maailmalla tarjolla huomattavasti vähemmän kuin tarjolla olevia ehdokkaita, eikä suurin osa halukkaista saa jatkaa tutkijanuraa edes ensimmäisillä väittelyn jälkeisillä tasoilla niin pitkään kuin haluaisi. Minua on nyt kuitenkin onnistanut: lokakuun alusta alkaen […]
Lue lisää Kun astuu ulos junasta Kuopion rautatieasemalla, ensimmäinen haju on ummehtunut puu. Se on peräisin asemalaiturin rakennelmasta, jonka portaat vievät rautatieaseman pääoville. Haju on niin läpitunkeva, että ensikertalaisen mielen valtaa pettymys. Tällainenko tämä kaupunki on? Näin ajattelin keväällä 2015, kun olin tutustumassa Itä-Suomen yliopistoon ja Kuopioon ensimmäistä kertaa. Olen alunperin lähtöisin Lappeenrannasta, joten ajatustasolla muutto Kuopioon […]
Lue lisää Työkaverini löysi tällä viikolla mielenkiintoisen artikkelin. Artikkelissa ehdotetaan minimistandardia ilmakehätieteen ja meteorologian tutkimusartikkeleille, jotka käyttävät laskennallisia menetelmiä. Kirjoittajan ehdottamassa minimistandardissa tieteellisen artikkelin kirjoittajalta olisi vaadittava artikkelin julkaisun yhteydessä tietokoneohjelmien lähdekoodi, dokumentti ohjelmien toiminnasta ja kolmannen osapuolen kirjastojen käytöstä, tarkat ohjelmien ja kirjastojen versionumerot, tiedot tietokoneesta, jolla simulaatiot on tehty sekä lokitiedosto, josta käy ilmi millä […]
Lue lisää Elina kirjoitti viime viikolla yliopistotason suhtautumisesta opettamiseen. Jatkan tänään samalla aiheella, mutta käännän valokeilan yksittäiseen opetusvelvolliseen, jatko-opiskelijaan. Valtaosa jatko-opiskelijoista toimii kursseilla assistentteina. Fysiikassa tehtävänjako on usein, että luennoitsija pitää luennot ja assistentti vastaa harjoitustehtävien tarkastamisesta ja harjoitustilaisuuksien opetuksesta. Puhuimme vuosia sitten Tommin kanssa, että jatko-opiskelijoiden opetusmotivaation parannus olisi yksi suurimmista yksittäisistä parannuksista yliopisto-opetuksessa. Tästä pohdinnasta on jo […]
Lue lisää Suurin osa yliopistolaisista joutuu tai saa käyttää osan työajastaan opetusvelvollisuuden kuittaamiseen; opetuksesta on vapautettu vain pieni osa tutkijajoukosta (esimerkiksi akatemiaprofessorit). Itse olen toiminut laskuharjoitusassistenttina tai opintopiirin vetäjänä kolmella eri teoreettisen fysiikan aineopintokurssilla. Tänä syksynä assaroin kvanttimekaniikan kurssia, mistä olen erityisen innoissani myös tutkimuksellisesta näkökulmasta. Vuosien saatossa olen ikäväkseni saanut huomata, ettei opetusta erityisesti arvosteta yliopistolla. […]
Lue lisää
Julkaisut| Kosmologia| Tieteenteon arki Ei kommentteja