Hyviä uutisia: olen vastaanottanut uuden työpaikan Yhdysvalloista, Washington DC:n kupeessa sijaitsevasta Johns Hopkinsin yliopistosta. Lontoo jää taakse ensi syyskuussa, kun hyppään koneeseen kohti Washingtonia ja aloitan uudessa tutkijatohtorin tehtävässäni lokakuun alusta alkaen. Siihen saakka jatkan nykyisessä tehtävässäni Queen Maryn … Jatka lukemista
Avainsana: Tieteenteon arki (Sivu 8 / 13)
Koko lapsuuteni ja nuoruuteni olen viettänyt urheilukentän reunalla: aloitin kilpakävelyn samana vuonna, kun täytin kymmenen. Virallista lopetusvuotta on vaikea määritellä – mutta voin todeta, että en enää joihinkin vuosiin ole lajia harrastanut, toisaalta vielä parikymppisenä olin maajoukkueessa. Nämä kymmenisen vuotta … Jatka lukemista
Viime viikolla Hanna-Ilona kirjoitti rohkeasti palkastaan, ja tiistaina Tommi jatkoi samasta teemasta ja puhui asiantuntijatyön palkitsemisesta. Hanna-Ilonan ja Tommin tavoin koen, että palkka ja palkkiot ovat konkreettisin keino osoittaa, että tehtyä työtä arvostetaan. Niin ikään mielestäni palkasta pitäisi uskaltaa … Jatka lukemista
Akateemisen uran voi monella tapaa mieltää kutsumusammatiksi. Työ on parhaimmillaan vapaata, inspiroivaa ja kansainvälistä. Työkaverit ovat stereotyyppisesti älykkäitä, omituisella tavallaan charmantteja, ja keskustelut heidän kanssaan monella tapaa stimuloivia. Omaan kiinnostuksenkohteeseen uppoutuminen työajalla on tietynlaista luksusta ja parhaimmillaan todella palkitsevaa. Onko … Jatka lukemista
Edellisessä kirjoituksessani pohdin sitä, kuinka en näe vanhemmuuden olevan este tutkimukselle. Olemme paljon myös kirjoittaneet rahoituksenhakuihin liittyvistä asioista: jakaneet kokemuksia onnistumisista ja täyttymättä jääneistä toiveista. Vaikka itse apurahojen hakeminen onkin mielestäni yleisesti ihan hauskaa hommaa, olen pohtinut, että todellinen uhka … Jatka lukemista
Kuukausi sitten kirjoitin omasta kirjoittajahistoriastani. Tänään jatkan samalla teemalla ja tarkastelen itseäni tieteellisenä kirjoittajana.
Aikaisemmin piirsin siis yhtäläisyysmerkit kirjoitustaidon ja oikeinkirjoituksen välille. Lisäksi ajattelin, että jos haluaa kirjoittaa todella taitavasti, on oltava kyky luovaan kirjoittamiseen. Näillä eväillä akateemisessa maailmassa … Jatka lukemista
Teoreettinen fysiikka ja matematiikka ovat huomattavan miesvaltaisia aloja. Esimerkiksi oman alani, kosmologian, suurimman vuosittaisen konferenssin osallistujista vain hieman reilu viidesosa oli tänä vuonna naisia, eikä naisia juuri näe alan kärkipaikoilla. Suomessakin on vain yksi naispuolinen teoreettisen fysiikan professori, eikä esimerkiksi … Jatka lukemista
Tämä aihepiiri on jotenkin kutkutellut takaraivossa taannoisesta Elinan postauksesta lähtien. Elina kirjoitti kohtaamistaan ennakkoluuloista fyysikkonaisena. Suurimman osan ”akateemisesta työurastani” olen ollut apurahatutkija ja vasta viimeiset viikot (määräaikaisessa) työsuhteessa, joka pian taas vaihtuu apurahaan. Olen myös kolme ja puolivuotiaan pienen neidin … Jatka lukemista
Viime viikkoni oli varsin tavanomainen. Merkittävin asia oli, että kirjoitimme kollegani kanssa tutkimuksestamme julkaistavan artikkelin käsikirjoitusta. Niinä päivinä kun kirjoitimme käsikirjoitusta, tulin omaan normiini nähden aikaisemmin töihin. Yksi tämän työn hyvistä puolista on, että tavallisina työpäivinä oman työaikansa voi valita … Jatka lukemista
Vietin koko viime viikon Portugalin länsirannikolla sijaitsevassa Porton yliopistossa, jonne minut oli kutsuttu vierailulle puhumaan työstäni ja tapaamaan paikallisia tutkijoita. Viikko oli epätavanomaisuudessaan hyvin tavanomainen: matkustan paljon ja työtehtäväni vaihtelevat viikosta toiseen huomattavan paljon. Erityisesti nuorilla tutkijatohtoreilla ei välttämättä ole … Jatka lukemista