Lämmin toukokuu on saanut ihmiset ympärilläni suunnittelemaan innolla kesälomiaan. Minusta pitkä, täysin työstä vapaa kesäloma tuntuu vieraalta ajatukselta. Ylipäätään työn ja vapaa-ajan raja on alkanut yhä enemmän viime aikoina hämärtyä ja aika tuntuu yhtä vetelältä ja venyvältä kuin kellot Dalín tauluissa. Perustutkinto-opiskelijana elämä oli hektistä: joka viikolle oli kullakin kurssilla omat aihepiirinsä, piti ehtiä tehdä […]
Lue lisää
Kirjoitin viime viikolla ratkaisuehdotuksia harjoituksiin kurssille, jossa olen assistenttina. Yhdessä tehtävässä tuli muodostaa yhtälö ja näyttää esimerkki, jossa yhtälö toteutuu. Kyseinen esimerkki oli mielestäni helpointa näyttää siten, että asetti sopivan määrän yhtälön vapaita muuttujia nolliksi, jolloin esimerkkitapaus oli helppo piirtää. Aloin kirjoittaa vastaustani tähän kohtaan sanoilla: “Triviaalisti nähdään, että asettamalla muuttujat…”. Kyseinen lauserakenne on kokemusteni […]
Lue lisää
Montako kertaa elämässäsi olet ajatellut, ettet voi lopettaa jotakin toimintaa nyt, sillä käytit siihen jo niin paljon aikaa? Tai ettet voi jättää käyttämättä esimerkiksi alennuskuponkia tai pääsylippua, vaikka et oikeastaan haluaisi tai ehtisi, sillä käytit siihen kuitenkin aikaa tai rahaa, tai sait sen palkkioksi tekemästäsi työstä? Ilmiö tunnetaan englanniksi nimellä ”sunk cost fallacy”, jolla tarkoitetaan […]
Lue lisää Suvi kirjoitti viime viikolla kiinnostavasti taannoisesta kokemuksestaan tulla headhuntatuksi. Sattumalta kävin samana päivänä kollegani kanssa keskustelua oman alani uranäkymistä. Kollegani totesi osuvasti, että alamme – teoreettinen fysiikka – on tieteenaloista ainoita, jossa nuorilta tutkijoilta kysytään ”onko tämä ensimmäinen post-doc-paikkasi?” Ei ole tavatonta, että nuori fyysikko tekee vähintään kaksi tai kolmekin post-doc-jaksoa ulkomailla, jokainen kestoltaan 1-3 […]
Lue lisää Teen paljastuksen: en muista kummin päin funktiot menevät osittaisintegrointikaavassa. En myöskään muista, onko Boltzmannin vakion lukuarvo 1,3806 vai 1,3860. Liioin päässäni eivät ole pysyneet trigonometriset kaavat tai Greenin yhtälöt. Katson nämä kaikki aina Googlesta. Käytän Googlea myös paljon ohjelmointiin liittyvien ongelmien ratkaisuun. Vaikka olen opiskellut ja tehnyt työkseni laskennallista fysiikkaa, osaan vain muutaman algoritmin ulkoa. Omalla […]
Lue lisää Tutkijan työkalut -sarjassa olen tähän mennessä käsitellyt ryhmätyöskentelyä ja tutkimusartikkeleiden kirjoittamista ja lukemista helpottavia sähköisiä työkaluja. Tällä kertaa vuorossa ovat tutkijan sosiaalisen median eli tuttavallisemmin somen eri kanavat. Ennen kuin käsittelen, mitkä somekanavat ovat tutkijoille relevantteja ja kuinka ne eroavat toisistaan, käytetään hetki siihen, miksi tutkijan ylipäätään pitäisi viettää aikaa somessa ja miksi se on […]
Lue lisää
Tätä tekstiä kirjoittaessani alkaa hiljalleen lähestyä vuosi väitöspäivästä. Samaan aikaan blogissamme on pohdittu, miten tavallinen työnteko jää sankaritarinoiden alle. Tämän vuoksi ajattelin kuvata, mitä arkinen aherrus on tarkoittanut minulle edellisen 12 kuukauden aikana. Apurahojen hakua. Vaikea sanoa tarkkaan, kuinka monta hakemusta olen näpytellyt kuluneen vuoden aikana. Post doc –rahoitusta voi hakea väitösluvan myöntämisestä asti. Karkea arvioni […]
Lue lisää Elinan muutama viikko sitten julkaistussa tekstissä mainitaan joitain ominaisuuksia, joita odotamme huippututkijalta. Huippututkija julkaisee paljon. Korkean julkaisumäärän saavuttaakseen huippututkija tekee säännöllisesti ylitöitä. Tutkijoiden vuotuinen työaika on 1624 tuntia, mutta todelliset työmäärät ovat paljon suurempia ja mikä pahempaa suuria työmääriä glorifioidaan. Sen sijaan, että keskusteltaisiin miten tehokas ihminen on työskennellessään tällaisia määriä tai miten terveellistä jatkuvat […]
Lue lisää Edellisessä kirjoituksessani kirjoitin tutkijan ryhmätyökaluista. Tällä kertaa kirjoitan ohjelmista ja sivustoista, joita käytän tutkimusartikkelien kirjoittamiseen, jakamiseen, etsimiseen ja lukemiseen. Tutkimus on tänä päivänä lähes kaikilla aloilla tiivistä ryhmätyötä. Siksi myös tutkimustuloksia esittelevät artikkelit kirjoitetaan yhteistyössä muiden tutkimusryhmän jäsenten tai muissa instituuteissa työskentelevien yhteistyökumppanien kanssa. Artikkelien kirjoittaminen ryhmässä onnistuu helposti joko muokkaamalla esim. Dropboxiin tallennettua ja […]
Lue lisää Tiedeyhteisön ulkopuolelle viestiminen on vaikeaa. Olen kokenut aerosolifysiikasta kirjoittamisen vaikeaksi kahdesta syystä. Väitöskirjatyön alussa koin osaamiseni puutteelliseksi. Nyt kun mielestäni minulla on jo jonkin verran tietoa alasta, koen että kykyni yksinkertaistaa tieteellinen tutkimus vaatii kehittämistä. Populaarista kirjoittamista oppii eittämättä kirjoittamalla ja ottamalla palautetta vastaan, mutta mistä haetaan oikeat sanat kuvaamaan tutkittuja ilmiöitä? Olen tiedostanut jo […]
Lue lisää
Jatko-opinnot| Tieteenteon arki Ei kommentteja