Tutkijan työkalut -sarjassa olen tähän mennessä käsitellyt ryhmätyöskentelyä ja tutkimusartikkeleiden kirjoittamista ja lukemista helpottavia sähköisiä työkaluja. Tällä kertaa vuorossa ovat tutkijan sosiaalisen median eli tuttavallisemmin somen eri kanavat. Ennen kuin käsittelen, mitkä somekanavat ovat tutkijoille relevantteja ja kuinka ne eroavat toisistaan, käytetään hetki siihen, miksi tutkijan ylipäätään pitäisi viettää aikaa somessa ja miksi se on […]
Lue lisää
Tätä tekstiä kirjoittaessani alkaa hiljalleen lähestyä vuosi väitöspäivästä. Samaan aikaan blogissamme on pohdittu, miten tavallinen työnteko jää sankaritarinoiden alle. Tämän vuoksi ajattelin kuvata, mitä arkinen aherrus on tarkoittanut minulle edellisen 12 kuukauden aikana. Apurahojen hakua. Vaikea sanoa tarkkaan, kuinka monta hakemusta olen näpytellyt kuluneen vuoden aikana. Post doc –rahoitusta voi hakea väitösluvan myöntämisestä asti. Karkea arvioni […]
Lue lisää
Elinan muutama viikko sitten julkaistussa tekstissä mainitaan joitain ominaisuuksia, joita odotamme huippututkijalta. Huippututkija julkaisee paljon. Korkean julkaisumäärän saavuttaakseen huippututkija tekee säännöllisesti ylitöitä. Tutkijoiden vuotuinen työaika on 1624 tuntia, mutta todelliset työmäärät ovat paljon suurempia ja mikä pahempaa suuria työmääriä glorifioidaan. Sen sijaan, että keskusteltaisiin miten tehokas ihminen on työskennellessään tällaisia määriä tai miten terveellistä jatkuvat […]
Lue lisää Edellisessä kirjoituksessani kirjoitin tutkijan ryhmätyökaluista. Tällä kertaa kirjoitan ohjelmista ja sivustoista, joita käytän tutkimusartikkelien kirjoittamiseen, jakamiseen, etsimiseen ja lukemiseen. Tutkimus on tänä päivänä lähes kaikilla aloilla tiivistä ryhmätyötä. Siksi myös tutkimustuloksia esittelevät artikkelit kirjoitetaan yhteistyössä muiden tutkimusryhmän jäsenten tai muissa instituuteissa työskentelevien yhteistyökumppanien kanssa. Artikkelien kirjoittaminen ryhmässä onnistuu helposti joko muokkaamalla esim. Dropboxiin tallennettua ja […]
Lue lisää Tiedeyhteisön ulkopuolelle viestiminen on vaikeaa. Olen kokenut aerosolifysiikasta kirjoittamisen vaikeaksi kahdesta syystä. Väitöskirjatyön alussa koin osaamiseni puutteelliseksi. Nyt kun mielestäni minulla on jo jonkin verran tietoa alasta, koen että kykyni yksinkertaistaa tieteellinen tutkimus vaatii kehittämistä. Populaarista kirjoittamista oppii eittämättä kirjoittamalla ja ottamalla palautetta vastaan, mutta mistä haetaan oikeat sanat kuvaamaan tutkittuja ilmiöitä? Olen tiedostanut jo […]
Lue lisää Olen aikaisemmin kirjoittanut omasta kirjoittajahistoriastani sekä huomioitani tutkimusartikkelien kirjoittamisesta. Tärkein huomioni jälkimmäisessä kirjoituksussa oli, että tieteellisen tekstin tuottaminen on sidoksissa yhteisössä vallitseviin konventioihin. Lisäksi mainitsin, että olin huomannut omissa teksteissäni taipumusta vähätellä johtopäätöksiä. Totesin, että nuoren tutkijan tärkein apu on tutkijayhteisö ja etenkin yhteisöltä saatava palaute. Mietin usein, kuinka paljon parempi kirjoittaja olisin, jos olisin […]
Lue lisää Blogissamme on aiemmin käsitelty tutkimuksen tekoon parhaiten soveltuvaa musiikkia, parasta tapaa tehdä muistiinpanoja ja sopivimpia eväitä työskentelyä vauhdittamaan. Tänään alkaa sarja tutkijan sähköisistä työkaluista. Tutkimus on tänä päivänä lähes kaikilla aloilla tiivistä ryhmätyötä, jossa tulee olla säännöllisessä vuorovaikutuksessa muihin, mahdollisesti kaukanakin ja eri aikavyöhykkeillä sijaitseviin yhteistyökumppaneihin. Tätä helpottamaan käytän ryhmätyöskentelyyn useita eri työkaluja. Suosikkini on […]
Lue lisää
Olen aiemmin kirjoittanut siitä, kuinka olen fyysikkonaisena joutunut kokemaan toiseutta ja ulkopuolisuutta. Naisten asemaa ovat nousseet puolustamaan monet toimijat #metoo-kampanjan myötä, jonka hedelmällisimpänä keskusteluna pidän juuri rakenteellisen syrjinnän puimista. Itseäni eniten puhutelleinpia aiheesta kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä ovat olleet mm. tämä kommentti Helsingin Sanomissa sekä tämä kirjoitus Aamulehdessä. Jotta asetelma ei olisi niin naiskeskeinen, haluan antaa […]
Lue lisää Olen aikaisemmin kirjoittanut töissä syömistäni eväistä ja kuuntelemastani musiikista. Tänään aiheenani on muistiinpanot, joka on näistä kolmesta aiheesta mahdollisesti tärkein. Työssäni tarvitsen kahdenlaisia merkintöjä. Minulla on oltava kalenteri ja tilaa kirjata ylös eri projektien eteneminen ja ajatuksiani niihin liittyen. Pidin pitkään näitä kahta asiaa eri muodoissa. Kalenterin suhteen olen kokeillut niin paperimuotoisia kuin elektronisiakin versioita. […]
Lue lisää Pitkin talvea ja kevättä on puhuttu työpaikoilla esiintyvästä häirinnästä #metoo-kampanjan hengessä ja innoittamana. Hyvä niin. Ilmiö on laaja ja valitettavan arkipäiväinen. Elinkeinoelämän keskusliiton taannoisen tutkimuksen mukaan 38% naisista ja 9% miehistä ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää nykyisessä tai entisessä työssään, eikä 60% heistä ilmoittanut kokemastaan häirinnästä mihinkään. Yleisin syy oli, ettei asiaa uskottu otettavan vakavasti. Myös […]
Lue lisää
Julkaisut| Media| Tieteen popularisointi| Tieteenteon arki| Tutkijan työkalut| Työnhaku Ei kommentteja