Alkuvuonna olen jo ehtinyt suunnitella muutaman ulkomaille suuntautuvan ja useamman Suomen sisäisen työmatkan sekä yhden lomamatkan ulkomaille. Samalla olen pohdiskellut kovasti matkailun ympäristövaikutuksia. Suomalainen tutkijayhteisö on hyvin yksimielinen siitä, että ihmisen toiminnalla on suuri merkitys ilmastonmuutokseen. Syiden yksityiskohdista ja vaikutusmekanismeista yksimielisyyteen pääseminen lienee hyvin vaikeaa, koska ilmiö on niin monimutkainen, mutta ihmisen osallisuudesta ja ilmastonmuutoksen […]
Lue lisää
Töissä on ollut koko tammikuun kiireistä. Kiireessä rutiinit helpottavat töiden tekemistä. Olen aikaisemmin kirjoittanut eväsvarastostani ja tänään paljastan musiikkimieltymyksiäni. Kuuntelen töissä jatkuvasti musiikkia. Syy on, että kuulokkeet ja musiikki vaimentavat käytävältä kuuluvat hälyt tai muut mahdolliset ärsykkeet, jotka haittaisivat keskittymistä. Kuuntelemani musiikki jakautuu eri genreihin sen mukaan millaista työtehtävää suoritan. Jos luen jotain fysiikkaan liittyvää […]
Lue lisää
Hyviä uutisia: olen vastaanottanut uuden työpaikan Yhdysvalloista, Washington DC:n kupeessa sijaitsevasta Johns Hopkinsin yliopistosta. Lontoo jää taakse ensi syyskuussa, kun hyppään koneeseen kohti Washingtonia ja aloitan uudessa tutkijatohtorin tehtävässäni lokakuun alusta alkaen. Siihen saakka jatkan nykyisessä tehtävässäni Queen Maryn yliopistossa. Myös jatkossa tutkimusaiheeni risteilevät hiukkasfysiikan ja kosmologian rajapinnassa. Olen kirjoittanut useaan otteeseen työnhausta ja tutkijan […]
Lue lisää
Koko lapsuuteni ja nuoruuteni olen viettänyt urheilukentän reunalla: aloitin kilpakävelyn samana vuonna, kun täytin kymmenen. Virallista lopetusvuotta on vaikea määritellä – mutta voin todeta, että en enää joihinkin vuosiin ole lajia harrastanut, toisaalta vielä parikymppisenä olin maajoukkueessa. Nämä kymmenisen vuotta elämästä ovat muovanneet sellaisia oppeja, joita ilman koen, että en pärjäisi tutkijana. Urheilu ja tutkimuksen […]
Lue lisää Viime viikolla Hanna-Ilona kirjoitti rohkeasti palkastaan, ja tiistaina Tommi jatkoi samasta teemasta ja puhui asiantuntijatyön palkitsemisesta. Hanna-Ilonan ja Tommin tavoin koen, että palkka ja palkkiot ovat konkreettisin keino osoittaa, että tehtyä työtä arvostetaan. Niin ikään mielestäni palkasta pitäisi uskaltaa puhua nykyistä avoimemmin. Ansiotuloni olivat viime vuonna 29856 euroa. Summa on käsitykseni mukaan tavallinen alani yliopiston […]
Lue lisää
Akateemisen uran voi monella tapaa mieltää kutsumusammatiksi. Työ on parhaimmillaan vapaata, inspiroivaa ja kansainvälistä. Työkaverit ovat stereotyyppisesti älykkäitä, omituisella tavallaan charmantteja, ja keskustelut heidän kanssaan monella tapaa stimuloivia. Omaan kiinnostuksenkohteeseen uppoutuminen työajalla on tietynlaista luksusta ja parhaimmillaan todella palkitsevaa. Onko se jopa niin palkitsevaa, että siitä ei aineellista palkkiota juuri tarvitse maksaa? Ei, niin palkitsevaa […]
Lue lisää Edellisessä kirjoituksessani pohdin sitä, kuinka en näe vanhemmuuden olevan este tutkimukselle. Olemme paljon myös kirjoittaneet rahoituksenhakuihin liittyvistä asioista: jakaneet kokemuksia onnistumisista ja täyttymättä jääneistä toiveista. Vaikka itse apurahojen hakeminen onkin mielestäni yleisesti ihan hauskaa hommaa, olen pohtinut, että todellinen uhka akateemiselle jatkuvuudelle – myös omalla kohdallani – liittyy kuitenkin apurahoihin. Vaikka pääsääntöisesti olen sitä mieltä, […]
Lue lisää Kuukausi sitten kirjoitin omasta kirjoittajahistoriastani. Tänään jatkan samalla teemalla ja tarkastelen itseäni tieteellisenä kirjoittajana. Aikaisemmin piirsin siis yhtäläisyysmerkit kirjoitustaidon ja oikeinkirjoituksen välille. Lisäksi ajattelin, että jos haluaa kirjoittaa todella taitavasti, on oltava kyky luovaan kirjoittamiseen. Näillä eväillä akateemisessa maailmassa vastaan tulevat kirjoitustehtävät eivät luonnistu, vaan tarvitaan laajempi käsitys kirjoittamisesta. Tieteellisen tekstin tuottamiseksi on ymmärrettävä, että […]
Lue lisää Teoreettinen fysiikka ja matematiikka ovat huomattavan miesvaltaisia aloja. Esimerkiksi oman alani, kosmologian, suurimman vuosittaisen konferenssin osallistujista vain hieman reilu viidesosa oli tänä vuonna naisia, eikä naisia juuri näe alan kärkipaikoilla. Suomessakin on vain yksi naispuolinen teoreettisen fysiikan professori, eikä esimerkiksi Helsingissä ole yhtäkään naispuolista matemaatikkoprofessoria. Kuitenkin on selvää, etteivät naisten kyvyt fyysikoina tai matemaatikoina ole […]
Lue lisää Tämä aihepiiri on jotenkin kutkutellut takaraivossa taannoisesta Elinan postauksesta lähtien. Elina kirjoitti kohtaamistaan ennakkoluuloista fyysikkonaisena. Suurimman osan ”akateemisesta työurastani” olen ollut apurahatutkija ja vasta viimeiset viikot (määräaikaisessa) työsuhteessa, joka pian taas vaihtuu apurahaan. Olen myös kolme ja puolivuotiaan pienen neidin äiti. Omassa tiedeyhteisössäni tämä on täysin normaali yhdistelmä – ehkä niinkin normaali, että olin kovin häkeltynyt […]
Lue lisää
Tieteen etiikka| Tieteenteon arki Ei kommentteja