20.3.2018
YTHS:n vuosina 2008, 2012 ja 2016 teettämien terveystutkimuskyselyjen tulosten perusteella 56 % korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoista osoittaa uupumisen merkkejä. Uupuneiden määrä on lisäksi vuosien varrella kasvanut. Salmela-Aron ja Readin (2017) tutkimus jakaa opiskelijat aineiston perusteella neljään eri ryhmään: innostuneet (44 %), innostuneet ja stressaantuneet (30 %), tehottomat (’inefficacious’, 19 %) sekä uupuneet (7 %). Näiden lukujen valossa […]
Lue lisää 27.2.2018
Olen aiemmin kirjoittanut siitä, kuinka olen fyysikkonaisena joutunut kokemaan toiseutta ja ulkopuolisuutta. Naisten asemaa ovat nousseet puolustamaan monet toimijat #metoo-kampanjan myötä, jonka hedelmällisimpänä keskusteluna pidän juuri rakenteellisen syrjinnän puimista. Itseäni eniten puhutelleinpia aiheesta kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä ovat olleet mm. tämä kommentti Helsingin Sanomissa sekä tämä kirjoitus Aamulehdessä. Jotta asetelma ei olisi niin naiskeskeinen, haluan antaa […]
Lue lisää
19.12.2017
Opiskelin nopeasti. Tein maisterintutkintoni teoreettisesta fysiikasta hieman yli neljässä vuodessa ja väitöskirjani heti perään samasta aiheesta vain noin kahdessa ja puolessa vuodessa. Opiskelin laajasti kosmologiaa ja hiukkasfysiikan teoriaa ja saavutin osaamistason, joka on vähintäänkin riittävä ajankohtaisen tutkimuksen tekoon alallani. Mutta olisinko tehnyt jotain toisin? Olisin. Teoreettisena fyysikkona ja pääasiassa kynällä ja paperilla laskuja pyörittelevänä kosmologinakin […]
Lue lisää
10.11.2017
Kuukausi sitten kirjoitin omasta kirjoittajahistoriastani. Tänään jatkan samalla teemalla ja tarkastelen itseäni tieteellisenä kirjoittajana. Aikaisemmin piirsin siis yhtäläisyysmerkit kirjoitustaidon ja oikeinkirjoituksen välille. Lisäksi ajattelin, että jos haluaa kirjoittaa todella taitavasti, on oltava kyky luovaan kirjoittamiseen. Näillä eväillä akateemisessa maailmassa vastaan tulevat kirjoitustehtävät eivät luonnistu, vaan tarvitaan laajempi käsitys kirjoittamisesta. Tieteellisen tekstin tuottamiseksi on ymmärrettävä, että […]
Lue lisää 24.10.2017
Osa 1 luettavissa täällä. Yliopistopedagogiikan kurssi on jo loppusuoralla ja enää on jäljellä yksi kontaktiopetuskerta sekä loppuraportin kirjoittaminen. Kahden viime viikon aikana tein kurssiin kuuluvat opiskelijahaastattelut ja keskustelimme haastatteluista tekemistämme havainnoista vertaisryhmämme kesken. Kuten Viikko yliopistossa -kirjoituksessa kerroin, sain havainnoimani kurssin luennolla saman tien kuusi ilmoittautumista haastatteluun (haastateltavien minimimäärä tehtävässä oli kolme). Lopulta haastattelin yhteensä […]
Lue lisää
29.9.2017
Kärsitkö sinä koskaan tyhjän paperin ongelmasta? Tai kirjoitusblokista? Tunteesta, että ajatus ei yllä siihen, mitä haluaisit tavoittaa. Nämä varmasti ovat jokaiselle kirjoittajalle ja tutkijalle tuttuja ilmiöitä. Edelliseen kirjoitukseeni viitaten tosin nyt tuntuu, että koko syyskuu meni apurahahakemusten kirjoittamisessa ja odotan, että vihdoin olisi aikaa kirjoittaa myös toisenlaisia tekstejä. Blogin aiheeksi ”tyhjän paperin ongelma” muodostui, kun oma […]
Lue lisää 22.9.2017
Kirjoitan tänään toista kertaa asioista, jotka ovat minulle vaikeita. Noin vuosi sitten kerroin esiintymisjännityksestäni. Kirjoitin tällä viikolla pientä apurahahakemusta. Tämän hakemuksen tärkein osa-alue on motivaatiokirje. Hyvä motivaatiokirje puolestaan tuo esille hakijan kiinnostuksen apurahan mahdollistavaan toimintaan ja perustelee, miksi juuri hakijan kuuluisi saada apuraha. Oman työn kehumisessa on kaksi erillistä osa-aluetta. Toisaalta kehutaan oman tutkimuksen tärkeyttä, […]
Lue lisää 5.9.2017
Törmäsin internetissä sattumalta Wiredin vastajulkaistuun artikkeliin, jossa kerrotaan luonnontieteellisillä aloilla naisiin kohdistuvista odotuksista ja ennakkoluuloista ja siitä, miksi niihin ei haluta uskoa. Olen jo pitkään ollut aikeissa kirjoittaa blogipostauksen aiheesta, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Tämä kirjoitus sai minut taas tarttumaan asiaan ja luinkin useamman aiheesta kirjoitetun tekstin, joista mielenkiintoisin oli ehkä tämä Sciencen […]
Lue lisää 19.5.2017
Ilmakehän ja aerosolien tutkijat voidaan jakaa kahteen ryhmään: mallintajiin ja mittaajiin. Mallintajat pyrkivät tietokoneiden ja fysiikan teorioiden avulla kuvaamaan esimerkiksi ilmakehän liikettä tai pienhiukkasten dynamiikka. Mittaajat puolestaan konkreettisesti mittaavat ilmakehän kaasuja ja pienhiukkasia sekä tekevät yleisiä päätelmiä toistomittauksista. Jako mallintajiin ja mittaajiin on karkea. Mallintajia työskentelee niin koko maapalloa kuvaavien tietokonemallien parissa kuin yksittäisten pienhiukkasten […]
Lue lisää 28.4.2017
Tohtorin suurin valttikortti on osoittaa, että on suunnitelmallisesti kyennyt toteuttamaan ja johtamaan oman hankkeensa alusta loppuun asti. Tämän lauseen olen kuullut useasti edellisten vuosien aikana. Tässä kirjoituksessa keskityn erityisesti ajanhallinnan keinoihin, jotka ovat olleet itselleni tärkeitä apukeinoja väitöskirjatyöskentelyn aikana. Suurimman osan ajatuksistani ammennan Carol Kiriakoksen pitämästä ajanhallinnan työpajasta, johon osallistuin tohtoriopintojen alkupuolella. Aloittavana jatko-opiskelijana […]
Lue lisää
