Olen aina pitänyt ohjelmoinnista. Ymmärsin ohjelmoinnin olevan minun juttuni yläasteella, kun Lauritsalan koulun Hi-Tech-luokan valinnaisiin opintoihin kuului ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä. Samaan aikaa ohjelmoin ensimmäiset kotisivuni. Tosin termi ohjelmointi voi olla hieman harhaanjohtava, sillä muistikuvieni mukaan sivut oli kirjoitettu tekstieditorilla … Jatka lukemista
Keskustelimme viime viikolla yksityisellä sektorilla työskentelevien ystävieni kanssa koodauskäytänteistä, erityisesti koodiarviointien käytöstä laskennallisessa tieteessä. Olen kirjoittanut syksyllä 2016 hieman samasta asiasta: laskennallisten ohjelmien lähdekoodien jakamisesta ja paremmasta dokumentoinnista julkaisujen yhteydessä.
Vaikka lähdekoodin jakaminen on yleistynyt viimeisen kolmen vuoden aikana, ei … Jatka lukemista
Työkaverini löysi tällä viikolla mielenkiintoisen artikkelin. Artikkelissa ehdotetaan minimistandardia ilmakehätieteen ja meteorologian tutkimusartikkeleille, jotka käyttävät laskennallisia menetelmiä. Kirjoittajan ehdottamassa minimistandardissa tieteellisen artikkelin kirjoittajalta olisi vaadittava artikkelin julkaisun yhteydessä tietokoneohjelmien lähdekoodi, dokumentti ohjelmien toiminnasta ja kolmannen osapuolen kirjastojen käytöstä, tarkat … Jatka lukemista
Fyysikkojen sanotaan ajattelevan lehmäkin palloksi. Väite pitää paikkansa, sillä lehmään liittyviä fysiikan tehtäviä on huomattavasti helpompi laskea, kun olettaa lehmän dimensiot samoiksi kuin pallon. Vitsin opetuksena on, että pärjätäkseen fysiikassa on opittava yksinkertaistamaan ongelmia. Ongelmanratkaisussa on kuitenkin varottava urautumista … Jatka lukemista
Viime sunnuntaina Helsingin Sanomat kirjoitti peruskoululaisten ja lukio-opiskelijoiden matemaattisen osaamisen laskeneen. Yhdeksi syyksi artikkelissa arvioitiin opiskelumotivaation puuttumisen. On totta, että jos matematiikan opiskeluun ei ole kiinnostusta, sitä on turha koittaa nostattaa esimerkiksi kijoittamalla sen tärkeydestä. Matematiikan opiskelu voi peruskoulussa … Jatka lukemista
Oletko koskaan miettinyt, miten tietokone pystyy tunnistamaan kuvia, miten sosiaalisen median palvelut pystyvät kohdentamaan mainontaansa jokaiselle käyttäjälle erikseen tai miten asikaspalvelussa vastaava sovellus osaa ohjata asiakkaan oikealle asiakaspalvelijalle muutaman puhutun avainsanan perusteella? Äskeiset esimerkit ovat ongelmia, jotka ovat ihmiselle kohtalaisen … Jatka lukemista
Laskennallinen fysiikka on termi, joka valitettavasti kääntyy kehnosti suomen kielelle. Eivätkö kaikki fyysikot osaakkaan laskea, voi helposti ajatella. Laskannallinen fysiikka on suora käännös englanninkielisestä termistä computational physics, jolla on suora yhteys sanoihin compute (laskea) ja computer (tietokone). Laskennallisella fysiikalla … Jatka lukemista
Teeman luonut Anders Noren — Ylös ↑