Olen aina pitänyt ohjelmoinnista. Ymmärsin ohjelmoinnin olevan minun juttuni yläasteella, kun Lauritsalan koulun Hi-Tech-luokan valinnaisiin opintoihin kuului ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä. Samaan aikaa ohjelmoin ensimmäiset kotisivuni. Tosin termi ohjelmointi voi olla hieman harhaanjohtava, sillä muistikuvieni mukaan sivut oli kirjoitettu tekstieditorilla ja html:llä, jolloin sivujen toteutus oli samanlainen kuin tekstiasiakirjojen. Internet on aina kiehtonut minua. Monien ikätovereideni […]
Lue lisää Keskustelimme viime viikolla yksityisellä sektorilla työskentelevien ystävieni kanssa koodauskäytänteistä, erityisesti koodiarviointien käytöstä laskennallisessa tieteessä. Olen kirjoittanut syksyllä 2016 hieman samasta asiasta: laskennallisten ohjelmien lähdekoodien jakamisesta ja paremmasta dokumentoinnista julkaisujen yhteydessä. Vaikka lähdekoodin jakaminen on yleistynyt viimeisen kolmen vuoden aikana, ei se ole edelleenkään itsestäänselvyys. Olen tunnistanut kolme syytä, mitkä vaikeuttavat avoimen koodin yleistymistä omalla alallani: […]
Lue lisää Työkaverini löysi tällä viikolla mielenkiintoisen artikkelin. Artikkelissa ehdotetaan minimistandardia ilmakehätieteen ja meteorologian tutkimusartikkeleille, jotka käyttävät laskennallisia menetelmiä. Kirjoittajan ehdottamassa minimistandardissa tieteellisen artikkelin kirjoittajalta olisi vaadittava artikkelin julkaisun yhteydessä tietokoneohjelmien lähdekoodi, dokumentti ohjelmien toiminnasta ja kolmannen osapuolen kirjastojen käytöstä, tarkat ohjelmien ja kirjastojen versionumerot, tiedot tietokoneesta, jolla simulaatiot on tehty sekä lokitiedosto, josta käy ilmi millä […]
Lue lisää Fyysikkojen sanotaan ajattelevan lehmäkin palloksi. Väite pitää paikkansa, sillä lehmään liittyviä fysiikan tehtäviä on huomattavasti helpompi laskea, kun olettaa lehmän dimensiot samoiksi kuin pallon. Vitsin opetuksena on, että pärjätäkseen fysiikassa on opittava yksinkertaistamaan ongelmia. Ongelmanratkaisussa on kuitenkin varottava urautumista eli aina samojen ratkaisumenetelmien käyttöä. Annan esimerkin viime keväältä. Huomasin, että Helsingissä järjestetään Baltic Olympiad in […]
Lue lisää Viime sunnuntaina Helsingin Sanomat kirjoitti peruskoululaisten ja lukio-opiskelijoiden matemaattisen osaamisen laskeneen. Yhdeksi syyksi artikkelissa arvioitiin opiskelumotivaation puuttumisen. On totta, että jos matematiikan opiskeluun ei ole kiinnostusta, sitä on turha koittaa nostattaa esimerkiksi kijoittamalla sen tärkeydestä. Matematiikan opiskelu voi peruskoulussa ja lukiossa vaikuttaa kaavamaiselta ulkoaopettelulta kaiken mielenkiintoisen materiaalin jäädessä vihreille extra-sivuille, mistä niitä ei ikinä lueta oppituntien […]
Lue lisää Oletko koskaan miettinyt, miten tietokone pystyy tunnistamaan kuvia, miten sosiaalisen median palvelut pystyvät kohdentamaan mainontaansa jokaiselle käyttäjälle erikseen tai miten asikaspalvelussa vastaava sovellus osaa ohjata asiakkaan oikealle asiakaspalvelijalle muutaman puhutun avainsanan perusteella? Äskeiset esimerkit ovat ongelmia, jotka ovat ihmiselle kohtalaisen helppoja ratkaistaviksi, sillä jo pieni lapsi osaa erottaa kuvasta onko kyseessä kissa vai koira. Miten […]
Lue lisää Laskennallinen fysiikka on termi, joka valitettavasti kääntyy kehnosti suomen kielelle. Eivätkö kaikki fyysikot osaakkaan laskea, voi helposti ajatella. Laskannallinen fysiikka on suora käännös englanninkielisestä termistä computational physics, jolla on suora yhteys sanoihin compute (laskea) ja computer (tietokone). Laskennallisella fysiikalla tarkoitetaan siis fysiikan ongelmien ratkaisua tietokoneen laskentatehoa käyttäen, mutta suomessa sanan computer kääntyminen tietokoneeksi aiheuttaa hämmennystä. Tein […]
Lue lisää
fullstack MOOC| harrastus| Ohjelmointi| websovelluskehitys Ei kommentteja