26.1.2018
Hyviä uutisia: olen vastaanottanut uuden työpaikan Yhdysvalloista, Washington DC:n kupeessa sijaitsevasta Johns Hopkinsin yliopistosta. Lontoo jää taakse ensi syyskuussa, kun hyppään koneeseen kohti Washingtonia ja aloitan uudessa tutkijatohtorin tehtävässäni lokakuun alusta alkaen. Siihen saakka jatkan nykyisessä tehtävässäni Queen Maryn yliopistossa. Myös jatkossa tutkimusaiheeni risteilevät hiukkasfysiikan ja kosmologian rajapinnassa. Olen kirjoittanut useaan otteeseen työnhausta ja tutkijan […]
Lue lisää 19.12.2017
Opiskelin nopeasti. Tein maisterintutkintoni teoreettisesta fysiikasta hieman yli neljässä vuodessa ja väitöskirjani heti perään samasta aiheesta vain noin kahdessa ja puolessa vuodessa. Opiskelin laajasti kosmologiaa ja hiukkasfysiikan teoriaa ja saavutin osaamistason, joka on vähintäänkin riittävä ajankohtaisen tutkimuksen tekoon alallani. Mutta olisinko tehnyt jotain toisin? Olisin. Teoreettisena fyysikkona ja pääasiassa kynällä ja paperilla laskuja pyörittelevänä kosmologinakin […]
Lue lisää 18.10.2017
Vietin koko viime viikon Portugalin länsirannikolla sijaitsevassa Porton yliopistossa, jonne minut oli kutsuttu vierailulle puhumaan työstäni ja tapaamaan paikallisia tutkijoita. Viikko oli epätavanomaisuudessaan hyvin tavanomainen: matkustan paljon ja työtehtäväni vaihtelevat viikosta toiseen huomattavan paljon. Erityisesti nuorilla tutkijatohtoreilla ei välttämättä ole tavanomaista viikkoa, jonka aikana työtehtävät seuraisivat toisiaan samoin kuten edellisinäkin viikkoina, vaan jokainen viikko on […]
Lue lisää 31.3.2017
Vietin tämän viikon alkupuolella muutaman päivän peribrittiläisessä maaseutumaisemassa Buckinghamshiressa Iso-Britannian tiedeakatemian Royal Societyn omistamassa Chicheley Hallissa. Käynnissä oli kaksipäiväinen Higgsin bosonin kosmologiaa käsittelevä minikonferenssi, joka kokosi yhteen alan suurimmat nimet ja myös meitä nuorempia tutkijoita. Vuonna 2012 löytynyt Higgsin bosoni on monille vähintään uutisista tuttu, mutta kerrataanpa, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan. Higgsin bosoni on ns. […]
Lue lisää 20.1.2017
Tieteellisiä artikkeleita eli ”papereita” on käytännössä neljää eri muotoa. Tavalliset artikkelit, konferenssijulkaisut, letterit ja laajat review-artikkelit muodostavat tieteellisen tutkimustyön julkaisukanavien rungon, joka on tänä päivänä varsin vakiintunut huolimatta siitä, ettei artikkeleita ainakaan useimmilla luonnontieteen aloilla enää lehdistä luetakaan. Näiden lisäksi eri tieteenaloilla saatetaan julkaista uutta tietoa kirjan muodossa, mutta fysiikan alalla näin ei tehdä käytännössä […]
Lue lisää 9.12.2016
Tasan viikon kuluttua seuraa lähes 20-vuotisen opintohistoriani huippukohta, kun väittelen tohtoriksi teoreettisen fysiikan alalta. Olo on hieman kuin urheilijalla tärkeän kilpailun alla. Aistin jo toimittajan jännityksen hikeä kirvoittavat kysymykset: Miltä nyt tuntuu? Jännittääkö? Osuuko kuntohuippu kisapäivälle? Juuri nyt tuntuu luottavaiselta. Uskallan sanoa, että väitöskirjaani varten laatimani tieteelliset artikkelit sekä suorittamani opinnot perustutkinnosta jatko-opintoihin ovat valmentaneet […]
Lue lisää 10.6.2016
Syksyllä kirjoitin meneillään olevasta post doc -hakuruljanssista. Mainitsin lähettäneeni hieman yli 80 hakemusta hiukkasfysiikan tutkijatohtorin vakanssia tarjonneisiin ulkomaisiin yliopistoihin ja arvelin saavani 1-2 tarjousta – jos hyvin käy. Ja myönnettävä on, ettei käynyt: en saanut tuolloin yhtäkään tarjousta. Hiukkaskosmologian alan kovasta kilpailutilanteesta kertoo, etteivät kahden ensimmäisen tutkijavuoden aikana julkaistut kolme tutkimusartikkelia (joista yksi ns. konferenssijulkaisu) […]
Lue lisää 15.4.2016
Tänään aiheena on uusinta uutta: julkaisimme maanantaina yhteistyökumppanieni kanssa uuden tutkimusartikkelin hyvin heikosti näkyvän aineen kanssa vuorovaikuttavasta pimeästä aineesta ja sen havaitsemismahdollisuuksista. Artikkeli on julkaistu hiukkasfyysikoiden suosimassa arXiv-palvelussa ja on luettavissa täällä. Artikkelin oleellinen tutkimuskysymys on seuraava: voiko pimeää ainetta havaita, jos se ei oleellisella tavalla vuorovaikuta näkyvän aineen kanssa? Oleellinen tapa tarkoittaa tässä riittävän […]
Lue lisää 4.3.2016
Viimeisen sadan vuoden aikana fysikaaliset tieteet ovat muodostaneet myllyn, joka on jauhanut parempaa elämää yhä useammalle. Kone, laite, teknologia, vimpain ja vekotin toisensa perään ovat tehneet elämästämme kiehtovampaa, tarjonneet yhä laajempia ja tasa-arvoisempia kommunikaatio- ja tiedonsaantimahdollisuuksia, sekä kehittäneet lääketieteellisiä menetelmiä, jotka pidentävät elinikää ja tarjoavat laajemmat edellytykset ihmisarvoiselle elämälle. Kosmologia ei ole osa tätä menestystarinaa, […]
Lue lisää 19.2.2016
Viime viikolla uutisoitiin isosti LIGO-observatorion alkaneen vuosisadan suurimmasta tieteellisestä saavutuksesta: gravitaatioaallot on viimein löydetty. En usko, että kovinkaan iso osa kosmologeista varsinaisesti yllättyi. Tarkkuustestin toisensa perään läpäisseen yleisen suhteellisuusteorian isä Albert Einstein ennusti gravitaatioaallot teoriansa pohjalta jo vuonna 1916 ja niitä arvellaan voivan syntyä monenlaisissa prosesseissa alkumaailmankaikkeuden aineen olomuodon muutoksista mustien aukkojen yhdistymiseen. LIGO:n havainnoissa […]
Lue lisää
