21.9.2018
Ajanhallinnassa on nimensä mukaisesti kysymys ajankäytön suunnittelusta. Siinä tunnustetaan, että aika on resurssi siinä missä esimerkiksi käytettävässä olevat rahat. Tässä kirjoituksessa käsittelen ajanhallintaa pelkkää aikatauluttamista laajempana ilmiönä. Käsittelyssäni tarkoitan ajanhallinnalla eri kokonaisuuksien (projektien) tunnistamista, niiden pilkkomista pienempiin tehtäviin, priorisointia ja aikatauluttamista. Päämääräni ajanhallinnassa on päästä tilaan, jossa voin keskittää koko kapasiteettini yhteen asiaan kerrallaan, jotta […]
Lue lisää
31.8.2018
Viime viikolla erästä julkaisua toimittaessani sain työpöydälleni artikkelin, johon minun oli tarkoitus tehdä enää pieniä toimituksellisia muutosehdotuksia. Lähinnä tehtäväni oli pitää huolta tekstin luettavuudesta ja bongata pienet virheet. Aika nopeasti kävi kuitenkin ilmi, ettei artikkeli korjauskierroksenkaan jälkeen yltänyt julkaisun vaatimalle tasolle, ja ehdotin päätoimittajalle artikkelin hylkäämistä. Sinä hetkenä tajusin olevani Reviewer 2. Reviewer 2 on […]
Lue lisää 25.5.2018
Kirjoitin viime viikolla ratkaisuehdotuksia harjoituksiin kurssille, jossa olen assistenttina. Yhdessä tehtävässä tuli muodostaa yhtälö ja näyttää esimerkki, jossa yhtälö toteutuu. Kyseinen esimerkki oli mielestäni helpointa näyttää siten, että asetti sopivan määrän yhtälön vapaita muuttujia nolliksi, jolloin esimerkkitapaus oli helppo piirtää. Aloin kirjoittaa vastaustani tähän kohtaan sanoilla: “Triviaalisti nähdään, että asettamalla muuttujat…”. Kyseinen lauserakenne on kokemusteni […]
Lue lisää
22.5.2018
Montako kertaa elämässäsi olet ajatellut, ettet voi lopettaa jotakin toimintaa nyt, sillä käytit siihen jo niin paljon aikaa? Tai ettet voi jättää käyttämättä esimerkiksi alennuskuponkia tai pääsylippua, vaikka et oikeastaan haluaisi tai ehtisi, sillä käytit siihen kuitenkin aikaa tai rahaa, tai sait sen palkkioksi tekemästäsi työstä? Ilmiö tunnetaan englanniksi nimellä ”sunk cost fallacy”, jolla tarkoitetaan […]
Lue lisää
17.4.2018
Tätä tekstiä kirjoittaessani alkaa hiljalleen lähestyä vuosi väitöspäivästä. Samaan aikaan blogissamme on pohdittu, miten tavallinen työnteko jää sankaritarinoiden alle. Tämän vuoksi ajattelin kuvata, mitä arkinen aherrus on tarkoittanut minulle edellisen 12 kuukauden aikana. Apurahojen hakua. Vaikea sanoa tarkkaan, kuinka monta hakemusta olen näpytellyt kuluneen vuoden aikana. Post doc –rahoitusta voi hakea väitösluvan myöntämisestä asti. Karkea arvioni […]
Lue lisää 6.4.2018
Edellisessä kirjoituksessani kirjoitin tutkijan ryhmätyökaluista. Tällä kertaa kirjoitan ohjelmista ja sivustoista, joita käytän tutkimusartikkelien kirjoittamiseen, jakamiseen, etsimiseen ja lukemiseen. Tutkimus on tänä päivänä lähes kaikilla aloilla tiivistä ryhmätyötä. Siksi myös tutkimustuloksia esittelevät artikkelit kirjoitetaan yhteistyössä muiden tutkimusryhmän jäsenten tai muissa instituuteissa työskentelevien yhteistyökumppanien kanssa. Artikkelien kirjoittaminen ryhmässä onnistuu helposti joko muokkaamalla esim. Dropboxiin tallennettua ja […]
Lue lisää 27.3.2018
Tiedeyhteisön ulkopuolelle viestiminen on vaikeaa. Olen kokenut aerosolifysiikasta kirjoittamisen vaikeaksi kahdesta syystä. Väitöskirjatyön alussa koin osaamiseni puutteelliseksi. Nyt kun mielestäni minulla on jo jonkin verran tietoa alasta, koen että kykyni yksinkertaistaa tieteellinen tutkimus vaatii kehittämistä. Populaarista kirjoittamista oppii eittämättä kirjoittamalla ja ottamalla palautetta vastaan, mutta mistä haetaan oikeat sanat kuvaamaan tutkittuja ilmiöitä? Olen tiedostanut jo […]
Lue lisää 16.3.2018
Olen aikaisemmin kirjoittanut omasta kirjoittajahistoriastani sekä huomioitani tutkimusartikkelien kirjoittamisesta. Tärkein huomioni jälkimmäisessä kirjoituksussa oli, että tieteellisen tekstin tuottaminen on sidoksissa yhteisössä vallitseviin konventioihin. Lisäksi mainitsin, että olin huomannut omissa teksteissäni taipumusta vähätellä johtopäätöksiä. Totesin, että nuoren tutkijan tärkein apu on tutkijayhteisö ja etenkin yhteisöltä saatava palaute. Mietin usein, kuinka paljon parempi kirjoittaja olisin, jos olisin […]
Lue lisää 28.11.2017
Hanna-Ilona kirjoitti viimeviikkoisessa tekstissään, kuinka ”palkka on paitsi konkreettinen elämänlaatuun vaikuttava asia myös keskeinen keino viestiä työn arvostuksesta.” Sama pätee asiantuntijoille maksettaviin palkkioihin. Kuten monet tutkijat, pidän yleisöluentoja tutkimusaiheestani, annan haastatteluja ja tuotan tekstejä eri medioihin niin oma-aloitteisesti kuin kutsustakin. Useimmille kutsujille – oli kysymyksessä sitten luento tai lehtiartikkeli – ei kuitenkaan näytä tulevan mieleen, […]
Lue lisää 10.11.2017
Kuukausi sitten kirjoitin omasta kirjoittajahistoriastani. Tänään jatkan samalla teemalla ja tarkastelen itseäni tieteellisenä kirjoittajana. Aikaisemmin piirsin siis yhtäläisyysmerkit kirjoitustaidon ja oikeinkirjoituksen välille. Lisäksi ajattelin, että jos haluaa kirjoittaa todella taitavasti, on oltava kyky luovaan kirjoittamiseen. Näillä eväillä akateemisessa maailmassa vastaan tulevat kirjoitustehtävät eivät luonnistu, vaan tarvitaan laajempi käsitys kirjoittamisesta. Tieteellisen tekstin tuottamiseksi on ymmärrettävä, että […]
Lue lisää
