Tänään aiheena on uusinta uutta: julkaisimme maanantaina yhteistyökumppanieni kanssa uuden tutkimusartikkelin hyvin heikosti näkyvän aineen kanssa vuorovaikuttavasta pimeästä aineesta ja sen havaitsemismahdollisuuksista. Artikkeli on julkaistu hiukkasfyysikoiden suosimassa arXiv-palvelussa ja on luettavissa täällä.
Artikkelin oleellinen tutkimuskysymys on seuraava: voiko pimeää … Jatka lukemista
Suomen Fyysikkoseuran vuotuinen tapaaminen, Fysiikan päivät, järjestettiin jälleen tällä viikolla Oulussa. Eri fysiikan alat yhteen kokoava vuositapaaminen houkutteli paikalle hieman alle 300 fyysikkoa lähes kaikista Suomen yliopistokaupungeista. Tilaisuudessa kuultiinkin esitelmiä nanomateriaalien tutkimuksesta kosmologiaan.
On selvää, ettei kovinkaan moni osallistuja … Jatka lukemista
Tämän kirjoituksen otsikko on suora lainaus mahdollisesti lukioikäiseltä tytöltä joka muutama vuosi sitten sattui samaan metroon kanssani. Niin, mikä vektori oikeastaan on? Ensimmäinen kohtaamiseni vektoreiden kanssa tapahtui näin pääsiäisenä 12 vuotta sitten. Olimme koripalloharjoitusleirillä, missä iltaisin pelattiin biljardia. Muutamat joukkueestamme … Jatka lukemista
Oletko koskaan miettinyt, miten tietokone pystyy tunnistamaan kuvia, miten sosiaalisen median palvelut pystyvät kohdentamaan mainontaansa jokaiselle käyttäjälle erikseen tai miten asikaspalvelussa vastaava sovellus osaa ohjata asiakkaan oikealle asiakaspalvelijalle muutaman puhutun avainsanan perusteella? Äskeiset esimerkit ovat ongelmia, jotka ovat ihmiselle kohtalaisen … Jatka lukemista
Viimeisen sadan vuoden aikana fysikaaliset tieteet ovat muodostaneet myllyn, joka on jauhanut parempaa elämää yhä useammalle. Kone, laite, teknologia, vimpain ja vekotin toisensa perään ovat tehneet elämästämme kiehtovampaa, tarjonneet yhä laajempia ja tasa-arvoisempia kommunikaatio- ja tiedonsaantimahdollisuuksia, sekä kehittäneet lääketieteellisiä menetelmiä, … Jatka lukemista
Noin kuukausi sitten kirjoitin huonosta kyvystämme hahmottaa varianssia. Jatkan tänään hieman samalla teemalla ja kirjoitan jatkuvasta muutoksesta ja sen havaitsemisen vaikeudesta.
Milloin ihminen on ensimmäistä päivää aikuinen? Kysymys kuulostaa ensi kuuntelulla absurdilta. Siirtymä nuoresta aikuiseksi tapahtuu varmaankin pidemmän ajan … Jatka lukemista
Viime viikolla uutisoitiin isosti LIGO-observatorion alkaneen vuosisadan suurimmasta tieteellisestä saavutuksesta: gravitaatioaallot on viimein löydetty.
En usko, että kovinkaan iso osa kosmologeista varsinaisesti yllättyi. Tarkkuustestin toisensa perään läpäisseen yleisen suhteellisuusteorian isä Albert Einstein ennusti gravitaatioaallot teoriansa pohjalta jo vuonna 1916 ja … Jatka lukemista
Olen työskennellyt aerosolitutkimuksen parissa kesästä 2013 asti. Tällä varsin lyhyellä urallani olen huomannut palaavani aina uudestaan ja uudestaan lukemaan Hanna Vehkamäen ja Ilona Riipisen kirjoittamaa artikkelia ”Thermodynamics and kinetics of atmospheric aerosol particle formation and growth”. Varsinainen artikkeli on … Jatka lukemista
Fysiikan alalla tutkijantyön hyviä puolia ovat runsaat matkustusmahdollisuudet. Konferensseja, työpajoja, kesä- ja talvikouluja, sekä yksityisiä vierailuja tutkimuslaitoksesta toiseen järjestetään kaikkialla maailmassa ja joka hetki. Azorit, Los Angeles ja Lontoo ovat kaikki tarjonneet minulle työmatkakokemuksen.
Kaikki eivät matkustuksesta kuitenkaan pidä, sillä … Jatka lukemista
Keskustelimme Tommin kanssa joulun alla, miksi ihminen on huono luonnollinen tilastotieteilijä. Termi oli peräisin Tommin lukemasta kirjasta ”Thinking, fast and slow”, ja sillä tarkoitetaan ihmisen kyvyttömyyttä hahmottaa asioiden ja tapahtumien olevan jakautuneita jonkin todennäköisyysjakauman mukaisesti. Tommi antoi konkreettisen esimerkin: … Jatka lukemista
Teeman luonut Anders Noren — Ylös ↑