29.5.2018
Lämmin toukokuu on saanut ihmiset ympärilläni suunnittelemaan innolla kesälomiaan. Minusta pitkä, täysin työstä vapaa kesäloma tuntuu vieraalta ajatukselta. Ylipäätään työn ja vapaa-ajan raja on alkanut yhä enemmän viime aikoina hämärtyä ja aika tuntuu yhtä vetelältä ja venyvältä kuin kellot Dalín tauluissa. Perustutkinto-opiskelijana elämä oli hektistä: joka viikolle oli kullakin kurssilla omat aihepiirinsä, piti ehtiä tehdä […]
Lue lisää
25.5.2018
Kirjoitin viime viikolla ratkaisuehdotuksia harjoituksiin kurssille, jossa olen assistenttina. Yhdessä tehtävässä tuli muodostaa yhtälö ja näyttää esimerkki, jossa yhtälö toteutuu. Kyseinen esimerkki oli mielestäni helpointa näyttää siten, että asetti sopivan määrän yhtälön vapaita muuttujia nolliksi, jolloin esimerkkitapaus oli helppo piirtää. Aloin kirjoittaa vastaustani tähän kohtaan sanoilla: “Triviaalisti nähdään, että asettamalla muuttujat…”. Kyseinen lauserakenne on kokemusteni […]
Lue lisää
22.5.2018
Montako kertaa elämässäsi olet ajatellut, ettet voi lopettaa jotakin toimintaa nyt, sillä käytit siihen jo niin paljon aikaa? Tai ettet voi jättää käyttämättä esimerkiksi alennuskuponkia tai pääsylippua, vaikka et oikeastaan haluaisi tai ehtisi, sillä käytit siihen kuitenkin aikaa tai rahaa, tai sait sen palkkioksi tekemästäsi työstä? Ilmiö tunnetaan englanniksi nimellä ”sunk cost fallacy”, jolla tarkoitetaan […]
Lue lisää
18.5.2018
Olin viime viikolla flunssassa, ja kuumeisena jättäydyin kotiin muutamaksi päiväksi. Kotona sairastaminen ei ole koskaan ollut minulle erityisen helppoa, ja kipeänäkin olen saanut suurimmat riemut siitä, että jaksan tehdä töitä vaikka pää kainalossa. Peruskoulussa ja lukiossa sain iloa todistukseen merkityistä poissaoloista, koska niitä oli harvoin, jos lainkaan. Työelämään tupsahdettuani olen useamman kerran saanut lääkäriltä sairauslomaa, […]
Lue lisää 15.5.2018
Suvi kirjoitti viime viikolla kiinnostavasti taannoisesta kokemuksestaan tulla headhuntatuksi. Sattumalta kävin samana päivänä kollegani kanssa keskustelua oman alani uranäkymistä. Kollegani totesi osuvasti, että alamme – teoreettinen fysiikka – on tieteenaloista ainoita, jossa nuorilta tutkijoilta kysytään ”onko tämä ensimmäinen post-doc-paikkasi?” Ei ole tavatonta, että nuori fyysikko tekee vähintään kaksi tai kolmekin post-doc-jaksoa ulkomailla, jokainen kestoltaan 1-3 […]
Lue lisää
11.5.2018
Viimekuukausina olen sosiaalisessa mediassa nähnyt useamman ”Näin jäät headhunterin haaviin”-tyylisen otsikon. Olen aina ajatellut, ettei headhunting varsinaisesti liity omaan työ-/tutkimusalaani. Viimeviikkojen kokemukset kuitenkin todistivat toisin. Sähköpostien vaihto kulki tiivistäen seuraavasti: Professori: Hei! Tapasimme syksyllä konferenssissa. Olemme kiinnostuneita tutkimuksellisesta osaamisestasi täällä meidän yliopistossa (eri maassa). Saanko antaa kontaktisi dekaanille? Minä: Ai miten mukava kuulla! Me olemme […]
Lue lisää 8.5.2018
Syksy Räsänen kirjoitti taannoin YLE:n nettisivulla siitä, kuinka fysiikan kouluopetus on jämähtänyt suurelta osin 1800-luvulle. Kirjoituksessa hän peräänkuuluttaa fysiikan opetussuunnitelmalta pienempää teknologiapainotusta ja suurempaa painoarvoa modernille fysiikalle sekä teorioiden ymmärtämiselle. En tunne erityisen hyvin opetussuunnitelman takana olevaa ajatusmaailmaa tai perusteluita tehdyille valinnoille, mutta olen periaatteessa samaa mieltä Syksyn kanssa. Itse olen ajatellut, että lukion fysiikan […]
Lue lisää 4.5.2018
Teen paljastuksen: en muista kummin päin funktiot menevät osittaisintegrointikaavassa. En myöskään muista, onko Boltzmannin vakion lukuarvo 1,3806 vai 1,3860. Liioin päässäni eivät ole pysyneet trigonometriset kaavat tai Greenin yhtälöt. Katson nämä kaikki aina Googlesta. Käytän Googlea myös paljon ohjelmointiin liittyvien ongelmien ratkaisuun. Vaikka olen opiskellut ja tehnyt työkseni laskennallista fysiikkaa, osaan vain muutaman algoritmin ulkoa. Omalla […]
Lue lisää 27.4.2018
Tutkijan työkalut -sarjassa olen tähän mennessä käsitellyt ryhmätyöskentelyä ja tutkimusartikkeleiden kirjoittamista ja lukemista helpottavia sähköisiä työkaluja. Tällä kertaa vuorossa ovat tutkijan sosiaalisen median eli tuttavallisemmin somen eri kanavat. Ennen kuin käsittelen, mitkä somekanavat ovat tutkijoille relevantteja ja kuinka ne eroavat toisistaan, käytetään hetki siihen, miksi tutkijan ylipäätään pitäisi viettää aikaa somessa ja miksi se on […]
Lue lisää 24.4.2018
Luin viikonloppuna Lääkärilehden pääkirjoituksen siitä, kuinka FinnGenin hyödyt päihittävät hankkeen riskit. Itse en vieläkään ole varma mitä ajatella. FinnGen on siis laaja tutkimushanke, jossa on tarkoitus kerätä 430 000 suomalaisen DNA-näytteet, yhdistää ne biopankeissa jo olevaan 70 000 näytteeseen ja uuttaa näistä puolen miljoonan suomalaisen geenitieto – millaista tietoa sisältäen, sitä en vielä tiedä. FinnGen-hankkeessa […]
Lue lisää
