Olli-Pekka Tikkanen
Milloin on tiedeasiantuntija?
Tarkkasilmäisimmät ovat ehkä huomanneet, että kirjoitan harvakseltaan omasta tieteenalastani, aerosolifysiikasta. Syitä on muutama. Toiseksi, koen olevani alalla vielä akolyytti eli oppipoika, jonka on tutkimuksensa popularisoinnin sijaan keskityttävä tutkimuksen tekemiseen ja siitä kommunikoimiseen tiedeyhteisölle. Noin kuukausi sitten näin, kun omaa argumenttia puolustettiin sanomalla, että on tehnyt aiheesta kandidaatintutkielman. Tutkielman ala ei ollut fysiikka, joten minun oli […]
Lue lisää 
Elina Palmgren
Kauan eläköön emeritat ja emeritukset!
Yliopistojen työyhteisössä on eräs viehättävä tapa, jonka toivoisin leviävän myös muuhun työelämään: Monet emerita- ja emeritusprofessorit jatkavat eläköidyttyään työyhteisönsä aktiivisina jäseninä. Näin heidän tieto-taitonsa jää yhteisön käyttöön ja vastineeksi emeritukset (eli täysinpalvelleet) saavat pitää työhuoneensa yliopistolla. Yliopisto on toki erityinen tapaus työyhteisöjen joukossa, eikä eläköityneiden työntekijöiden pitäminen osana yhteisöä ole kaikissa työpaikoissa yhtä helppoa. Esimerkiksi […]
Lue lisää 
Tommi Tenkanen
Neljä tapaa julkaista tutkimustuloksia
Tieteellisiä artikkeleita eli ”papereita” on käytännössä neljää eri muotoa. Tavalliset artikkelit, konferenssijulkaisut, letterit ja laajat review-artikkelit muodostavat tieteellisen tutkimustyön julkaisukanavien rungon, joka on tänä päivänä varsin vakiintunut huolimatta siitä, ettei artikkeleita ainakaan useimmilla luonnontieteen aloilla enää lehdistä luetakaan. Näiden lisäksi eri tieteenaloilla saatetaan julkaista uutta tietoa kirjan muodossa, mutta fysiikan alalla näin ei tehdä käytännössä […]
Lue lisää Olli-Pekka Tikkanen
Kynä ja paperi
Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Olen useampaan otteeseen maininnut olevani ennen kaikkea laskennallinen fyysikko. Olen myös kovaan ääneen todennut, että kynän ja paperin käyttötarve lakkaa hyvin nopeasti, kun aletaan tekemään fysiikkaa. Laskin viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa tavallista enemmän laskuja kynällä ja paperilla, kun selvitin itselleni tutkimukseen liittyvän mallin toimintaa ja täytyy todetä kynällä […]
Lue lisää Olli-Pekka Tikkanen
1. vuosi
Siinä missä Tommi suorittaa huomenna tieteellisen ajokorttinsa näyttökokeen, minä olen valmis sulkemaan kirjat ensimmäisen jatko-opintovuoteni osalta. Kirjoitin vuosi sitten syistäni lähteä tavoittelemaan tutkijanuraa. Pohdin, että vaikka yksittäiset tutkijat eivät välttämättä löydäkään mitään suurelle yleisölle merkittävää koko uransa aikana, on jokainen tutkija kuitenkin yksittäinen lenkki ihmiskunnan kollektiivisessa tietämyksessä. Samoin mainitsin, että motivaatio tutkijanuralla on löydettävä oppimisen […]
Lue lisää Tommi Tenkanen
Väitöksen lähestyessä
Tasan viikon kuluttua seuraa lähes 20-vuotisen opintohistoriani huippukohta, kun väittelen tohtoriksi teoreettisen fysiikan alalta. Olo on hieman kuin urheilijalla tärkeän kilpailun alla. Aistin jo toimittajan jännityksen hikeä kirvoittavat kysymykset: Miltä nyt tuntuu? Jännittääkö? Osuuko kuntohuippu kisapäivälle? Juuri nyt tuntuu luottavaiselta. Uskallan sanoa, että väitöskirjaani varten laatimani tieteelliset artikkelit sekä suorittamani opinnot perustutkinnosta jatko-opintoihin ovat valmentaneet […]
Lue lisää Elina Palmgren
Parasta fysiikan opiskelussa
Viimeisenä ponnistuksenani fysikaalisten tieteiden ainejärjestö Resonanssin eteen olin vastikään järjestämässä Opintoasiasauna-tapahtumaa. (Opintosihteerin virasta eläköityessäni kunnianosoituksena minut nimitettiin juuri Resonanssin pingviiniksi, mutta luulen, ettei tämän roolin hoitaminen vaadi suuria ponnisteluja…) Tapahtuman pääasiallinen tarkoitus oli järjestää opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden yhteinen paneelikeskustelu – saunomista ja tarjoiluja unohtamatta. Paneelikeskustelussa nousi esille mielenkiintoinen kysymys: Mikä on mielestänne parasta fysiikan opiskeluissa? […]
Lue lisää Olli-Pekka Tikkanen
Datan visualisoinnista
Kevään lopuksi tekemässämme podcastissa pohdin, että en kirjoita enää yksittäisiin yhtälöihin meneviä kirjoituksia. Tällä viikolla kuitenkin poikkean tästä periaatteesta ja näytän esimerkin, miten meihin voidaan vaikuttaa datan visualisoinnilla. Esimerkkini on tältä syksylä Helsingin Sanomien jutusta, jossa kerrottiin hakemuksen käsittelymaksulla olleen negatiivinen vaikutus suomalaisten yliopistojen ulkomaalaisopiskelijoiden hakijamääriin. Artikkelin tulkinta hakijamäärän pienentymisestä pitää paikkansa, mutta huomioni kiinnittyi jutussa olevaan […]
Lue lisää Tommi Tenkanen
Suomalainen ilmasto
Suomalaista ilmastoa tavataan parjata kurjaksi, usein aivan syystä. Kylmä, pimeä maa saa ajoittain pohtimaan, mikseivät esi-isät pysytelleet etelämpänä. Tihkusateinen Lontoo ja huoneen nurkassa kylmyyttä hohkaava patteri eivät aina lämmitä sen enempää, mutta yksi asia täällä kuitenkin on toisin. Viime viikolla olin kiireinen. Tiistaina kävin Thames-joen rannalla sijaitsevassa King’s Collegessa vierailulla, perjantaina osallistuin Royal Astronomical Societyn […]
Lue lisää Elina Palmgren
Tohtorikoulutettavien huolenaiheita
Olen Tommin jalanjäljissä toiminut tänä vuonna Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry:n (HYJO) hallituksessa. Yhdistyksen tavoitteena on ajaa jatko-opiskelijoiden asemaa ja toimia linkkinä laajan jatko-opiskelijayhteisön jäsenten kesken. Viime viikolla järjestimme yhteistyössä Helsingin yliopiston tieteenteköiden (HYT) kanssa Working life info for doctoral students -tapahtuman, jossa käsiteltiin erityisesti apurahatutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden palkkausjärjestelmää sekä MELA:n tarjoamia palveluita. Tapahtumalle oli selvästi […]
Lue lisää