Tutkijan työkalut -sarjassa olen tähän mennessä käsitellyt ryhmätyöskentelyä ja tutkimusartikkeleiden kirjoittamista ja lukemista helpottavia sähköisiä työkaluja. Tällä kertaa vuorossa ovat tutkijan sosiaalisen median eli tuttavallisemmin somen eri kanavat.
Ennen kuin käsittelen, mitkä somekanavat ovat tutkijoille relevantteja ja kuinka ne eroavat … Jatka lukemista
Luin viikonloppuna Lääkärilehden pääkirjoituksen siitä, kuinka FinnGenin hyödyt päihittävät hankkeen riskit. Itse en vieläkään ole varma mitä ajatella.
FinnGen on siis laaja tutkimushanke, jossa on tarkoitus kerätä 430 000 suomalaisen DNA-näytteet, yhdistää ne biopankeissa jo olevaan 70 000 näytteeseen … Jatka lukemista
Kun opiskelin, sain vain hyviä arvosanoja. Paitsi siitä viron jatkokurssista, jonka torstaiaamun luennot skippasin vähän turhan usein lähinnä keskiviikon osakuntarientojen vuoksi. Harmittihan se vuosia myöhemmin viron sivuainetta kasatessani, etten tuon huolettoman fuksikevään takia saanut viron perusopintojen keskiarvoksi vitosta, vaikka olin … Jatka lukemista
Tätä tekstiä kirjoittaessani alkaa hiljalleen lähestyä vuosi väitöspäivästä. Samaan aikaan blogissamme on pohdittu, miten tavallinen työnteko jää sankaritarinoiden alle. Tämän vuoksi ajattelin kuvata, mitä arkinen aherrus on tarkoittanut minulle edellisen 12 kuukauden aikana.
Apurahojen hakua. Vaikea sanoa tarkkaan, kuinka monta … Jatka lukemista
Fysikaalisten tieteiden opiskelijajärjestö Resonanssin järjestämillä proffakahveilla vieraille esitettävä vakiokysymys on: Voitteko suositella suosikkikirjojanne? Yleisiä vastauksia kysymykseen ovat erilaiset klassikot, populaarit tiedekirjat sekä scifi. Vuosien varrella lista on kasvanut jo melko pitkäksi, vaikka osa vastauksista onkin jäänyt merkitsemättä ylös tai unohtunut. … Jatka lukemista
Elinan muutama viikko sitten julkaistussa tekstissä mainitaan joitain ominaisuuksia, joita odotamme huippututkijalta. Huippututkija julkaisee paljon. Korkean julkaisumäärän saavuttaakseen huippututkija tekee säännöllisesti ylitöitä. Tutkijoiden vuotuinen työaika on 1624 tuntia, mutta todelliset työmäärät ovat paljon suurempia ja mikä pahempaa suuria työmääriä glorifioidaan. … Jatka lukemista
Edellisessä kirjoituksessani kirjoitin tutkijan ryhmätyökaluista. Tällä kertaa kirjoitan ohjelmista ja sivustoista, joita käytän tutkimusartikkelien kirjoittamiseen, jakamiseen, etsimiseen ja lukemiseen.
Tutkimus on tänä päivänä lähes kaikilla aloilla tiivistä ryhmätyötä. Siksi myös tutkimustuloksia esittelevät artikkelit kirjoitetaan yhteistyössä muiden tutkimusryhmän jäsenten tai … Jatka lukemista
Ehkä koska olen upottanut itseni kovin syvälle geenitutkimuksen happamaan suohon, vaikuttaa siltä, että Suomessa eletään jonkinlaista alan kulta-aikaa. Viime tekstissäni jutustelin kotona tehtävistä geenitesteistä, mutta nyt ajattelin perehtyä enemmän kansallisella tasolla toteutettavaan geenitutkimukseen, ja sen aiheuttamiin muutoksiin esimerkiksi lainsäädännössä. Tämän … Jatka lukemista
Tiedeyhteisön ulkopuolelle viestiminen on vaikeaa. Olen kokenut aerosolifysiikasta kirjoittamisen vaikeaksi kahdesta syystä. Väitöskirjatyön alussa koin osaamiseni puutteelliseksi. Nyt kun mielestäni minulla on jo jonkin verran tietoa alasta, koen että kykyni yksinkertaistaa tieteellinen tutkimus vaatii kehittämistä. Populaarista kirjoittamista oppii eittämättä kirjoittamalla … Jatka lukemista
Viimeviikkoina olen paljon pohtinut opiskelijoiden ohjausta ja ohjaussuhteita. Olen kahden kuukauden ajan työskennellyt soveltavan psykologian osastolla ja ollut aktiivisesti mukana kandi- ja maisterivaiheen tutkielmien ohjaamisessa Huddersfieldin yliopistolla. Tämän lisäksi olen osallistunut muutamiin jatko-opiskelijoiden ohjaussessioihin. Suomessa työskennellessäni olen toiminut graduseminaarien assistenttina … Jatka lukemista
Teeman luonut Anders Noren — Ylös ↑