Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta sarjasta “kuinka fyysikkoja tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan viimeisessä osassa käsitellään siirtymistä tutkijaksi. Sarjan ensimmäisessä osassa kirjoitin, että ihminen on viisaimmillaan valmistuttuaan lukiosta. Tämä on edelleen totta, mutta lukion lisäksi […]
Lue lisää
Kuten olen kirjoittanut, olen tällä hetkellä viimeistelemässä viimeistä väitöskirjaani liitettävää tutkimusartikkelia. Viimeisenkin valmistuttua niputan kaikki artikkelini yhteen ja kirjoitan niiden yhteyteen aihetta esittelevän johdantotekstin. Sitten katsotaan, onko väitöskirjani riittävän hyvä ulkomaisen post doc(toral) -tutkijapaikan saamiseen. Oikeastaan se katsotaan jo ensi tammikuussa, sillä viimeiset kaksi kuukautta olen käyttänyt paitsi tutkimustyöhön, myös hakemusten kirjoittamiseen. Tavoitteeni on saada […]
Lue lisää Tämä on toinen osa kolmiosaisesta sarjasta “Miten fyysikoita tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan toisessa osassa käsitellään maisterivaiheen opintoja ja siirtymistä työelämään. Kun kandidaattitason kurssit on suoritettu, opiskelija siirtyy maisterivaiheeseen. Aikaisemmin opinnoissa on ollut eroavaisuuksia […]
Lue lisää Edellisissä kirjoituksissani olen paitsi listannut tavallisimpia työtehtäviäni, myös kertonut tutkimustyöni tieteellisestä sisällöstä – pimeästä aineesta ja kosmisesta inflaatiosta. Julkaistuista tutkimusartikkeleista huolimatta vielä valmistumaisillaankin oleva tohtorikoulutettava osaa kuitenkin omasta tieteenalastaan oikeastaan melko vähän. Tohtorikoulutettava pystyy parhaimmillaan itsenäiseen työhön, jossa uutta tietoa tuotetaan soveltaen kehittyneimpiä olemassa olevia menetelmiä, mutta tietämys on edelleen kuin sveitsiläinen reikäjuusto: rakenne pysyy […]
Lue lisää Tämä on ensimäinen osa kolmiosaisesta sarjasta “Miten fyysikoita tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee opintovaihetta ylioppilaasta luonnontieteiden kandidaatiksi Valmistuttuaan ylioppilaaksi ihminen on viisaimmillaan, mitä tulee ikinä olemaan. Lukion oppimäärä on riittävän suppea […]
Lue lisää Muutama viikko sitten kirjoitin pääasiallisesta tutkimusaiheestani, pimeästä aineesta. Yhdessä yhteistyökumppanieni kanssa tutkimani teoreettiset mallit pimeän aineen synnystä kytkeytyvät läheisesti toiseen kosmologian suureen mysteeriin, kosmiseen inflaatioon. Kosmisella inflaatiolla tarkoitetaan hyvin varhaisen maailmankaikkeuden lyhyttä ajanjaksoa, jolloin maailmankaikkeus laajeni hetken aikaa kiihtyvällä tahdilla. Itse asiassa kosminen inflaatio tapahtui ennen alkuräjähdystä, emmekä siten voi olla täysin varmoja sen olemassa […]
Lue lisää Laskennallinen fysiikka on termi, joka valitettavasti kääntyy kehnosti suomen kielelle. Eivätkö kaikki fyysikot osaakkaan laskea, voi helposti ajatella. Laskannallinen fysiikka on suora käännös englanninkielisestä termistä computational physics, jolla on suora yhteys sanoihin compute (laskea) ja computer (tietokone). Laskennallisella fysiikalla tarkoitetaan siis fysiikan ongelmien ratkaisua tietokoneen laskentatehoa käyttäen, mutta suomessa sanan computer kääntyminen tietokoneeksi aiheuttaa hämmennystä. Tein […]
Lue lisää Tämänviikkoiset tekstimme käsittelevät ruohonjuuritason toimintaa yliopistomaailmassa. Olemme Opan kanssa listanneet kaikki viime viikon työtehtävämme ja esittelemme ne teksteissämme. Oma viikkoni oli siinä suhteessa tavallinen, että työtehtävät vaihtelivat suuresti. Alkuviikon käytin opetustehtäviin ja kokouksiin, loppuviikon projektinhallinnan opetteluun. Tutkimustehtäville ei juuri jäänyt aikaa, mutta tämä on yliopistossa toisinaan valitettavankin tavallista. Tutkimus vaatii aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä, eikä […]
Lue lisää Tällä viikolla julkaisemme Tommin kanssa erilliset kirjoitukset, joissa molemmissa on kuvattu viime viikon töissä tekemämme tehtävät. Omalta osaltani viikko oli hyvin tavanomainen lukuunottamatta maanantainta, jolloin työskentelin Helsinginssä. Normaalisti olisin maanantaina osallistunut tutkimusryhmämme maanantaipalveriin, missä käydään läpi tulevan viikon asiat. Viikkoni koostui hyvin pitkälti tutkimuksen teosta. Ero Tommin viikkoon on selvä, sillä täällä Kuopiossa en kuulu […]
Lue lisää Viime viikon kirjoituksessaan Olli-Pekka Tikkanen kirjoitti päätymisestään aloittelevaksi ilmakehätieteilijäksi ja pienhiukkasia käsittelevästä tutkimusaiheestaan. Tämä teksti on näkökulma minun tutkimusaiheeseeni. Aloittaessani maisteriopintojani muutama vuosi sitten mietin, haluaisinko keskittyä kosmologiaan vai teoreettiseen hiukkasfysiikkaan. Kävin tekemässä yhden kesän mittaisen työharjoittelun Sveitsissä hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNissä – jonka jälkeen totesin, että haluan keskittyä nimenomaan teoriapuoleen – ja opiskelin teoreettisen fysiikan […]
Lue lisää
Fysiikka| Opiskelu| Pedagogiikka Ei kommentteja