“Monet yliopistolaiset törmäävät ennemmin tai myöhemmin esimerkiksi vanhempiensa tai ennen yliopistoa muodostuneiden ystäväpiiriensä kysymyksiin siitä, millaista työnteko yliopistossa on. – – Tämä blogi on pidemmänpuoleinen vastaus tuohon kysymykseen.“
Näillä sanoilla alkoi Akatemian … Jatka lukemista
Pandemia-aika toi monen akateemisen arkeen uuden ulottuvuuden: etätyön ja -kokoukset. Toiset tieteilijät olivat jo varsin tottuneet tällaiseen tapaan työskennellä, ja etenkin apurahatutkijoista moni oli jo tehnyt vuosia töitä kotoaan käsin. Rokotteiden myötä koronarajoitukset alkavat hiljalleen höllentyä, ja yliopistot ovat tämän … Jatka lukemista
Olisitko sinä kiinnostunut kirjoittamaan Akatemian jalkaväkeen? Etsimme uusia kirjoittajia joukkoomme elokuussa alkavalle syyskaudelle!
Akatemian jalkaväki -blogi kertoo tieteen rivisotilaista ja tutkimuksenteon arjesta. Mukaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki tieteenteon parissa tavalla tai toisella työskentelevät.
Voit ilmaista mielenkiintosi joko blogin … Jatka lukemista
Niin alkaa olla päätöksessään tämäkin kevät. Toinen kevät zoomien ja teamsien parissa. Toivon pilkahdus siitä, että ehkä jo syksyllä nähtäisiin ihan kasvotusten. Pandemia-aika on kuitenkin tuonut minulle myös kaiken ikävän lisäksi hyvää. Olen pystynyt osallistumaan monille sellaisille kursseille, joille osallistuminen … Jatka lukemista
Kevään kehysriihessä julkistettiin tiedekentälle varsin kurja yllätys: Suomen Akatemian rahoitusta ollaan leikkaamassa merkittävästi, kun Opetus- ja kulttuuriministeriön 35 miljoonan euron leikkauksesta valtaosa kohdistetaan tieteeseen. Tiedekentällä tämä koettiin maton kiskaisuna jalkojen alta, sillä hallituskauden alussa julkistetussa ohjelmassa oli asetettu tavoitteeksi tutkimus-, … Jatka lukemista
Oletko ikinä tullut ajatelleeksi, millainen prosessi mahtaa sisältyä artikkeleissa niin monesti esiintyvään yksinkertaiseen lauseeseen ”tälle tutkimukselle on pyydetty eettinen arviointi”? Olemme juuri palauttaneet täydennetyt dokumentit ikääntyvien elämän merkityksellisyyttä käsittelevän tutkimushankkeemme osalta. Tässä kirjoituksessa kerron oman hankkeemme eettisen arvioinnin osatekijöistä ja … Jatka lukemista
Pyöröoviyhteisö
Onnistunut yhteisöllinen kehittäminen edellyttää osallisuutta ja jatkuvuutta. Esimerkiksi yliopistopedagogisissa tutkimuksissa painotetaan yhteisöllistä, osallistavaa opetussuunnitelmatyötä, jossa yhteisö oppii yhdessä ja jakaa tietoa vastavuoroisesti. Tässä ideaalissa työyhteisö sitoutuu kehittämään ja kehittymään yhdessä.
Kuva monimutkaistuu, kun ihanteiden sijaan … Jatka lukemista
Kirjoittaja: Jaana Virta
Yleensä edeltävää vuotta vedetään yhteen uutena vuotena. Teen kuitenkin nyt poikkeuksen, sillä parin päivän päästä vietetään työväen juhlapäivää vappua, joka on mitä makoisin ajankohta tulla pyydetyksi vierailevaksi kirjoittajaksi Akateemiseen jalkaväkeen. Kerron omaa elämääni esimerkkinä käyttäen, millaista oli … Jatka lukemista
Ratkaisukeskeisyys on termi, johon törmää tiedemaailmassa usein. Itselleni on muodostunut näin ruohonjuuritason tieteilijänä mielikuva, että nykyisin tieteelle on asetettu jopa merkittävimmäksi rooliksi tarjota ratkaisuja ajankohtaisiin globaaleihin, “viheliäisiin” ongelmiin. Ajan henkeen myös kuuluu, että tutkijoiden tulee osata markkinoida vakuuttavat perustelut oman … Jatka lukemista
Tätä kysymystä ei tarvitse paljoakaan miettiä, suurin osa tutkijoista myöntää, että omasta tutkimuksesta ei aina tarvitse olla innoissaan, ja töitä kannattaa tehdä myös silloin kun ei oikein innostaisi. Varmasti jokainen, joka on joskus kirjoittanut esseitä koulussa tai yliopistossa tietää, että … Jatka lukemista
Teeman luonut Anders Noren — Ylös ↑
