Suomen Fyysikkoseuran vuotuinen tapaaminen, Fysiikan päivät, järjestettiin jälleen tällä viikolla Oulussa. Eri fysiikan alat yhteen kokoava vuositapaaminen houkutteli paikalle hieman alle 300 fyysikkoa lähes kaikista Suomen yliopistokaupungeista. Tilaisuudessa kuultiinkin esitelmiä nanomateriaalien tutkimuksesta kosmologiaan.
On selvää, ettei kovinkaan moni osallistuja … Jatka lukemista
Olen jo aiemmin kirjoittanut tavanomaisesta työviikostani, mutta tässä kirjoituksessa hahmottelen vielä yleiskuvaa siitä, mitä yliopistossa tapahtuu viikottain useamman tutkijan tasolla.
Helsingin yliopisto on valtava laitos. Koko yliopistossa työskentelee yhteensä 11 eri tiedekunnassa yli 9000 henkilöä mitä erilaisimmissa tehtävissä museoamanuenssista … Jatka lukemista
Viimeisen sadan vuoden aikana fysikaaliset tieteet ovat muodostaneet myllyn, joka on jauhanut parempaa elämää yhä useammalle. Kone, laite, teknologia, vimpain ja vekotin toisensa perään ovat tehneet elämästämme kiehtovampaa, tarjonneet yhä laajempia ja tasa-arvoisempia kommunikaatio- ja tiedonsaantimahdollisuuksia, sekä kehittäneet lääketieteellisiä menetelmiä, … Jatka lukemista
Viime viikolla uutisoitiin isosti LIGO-observatorion alkaneen vuosisadan suurimmasta tieteellisestä saavutuksesta: gravitaatioaallot on viimein löydetty.
En usko, että kovinkaan iso osa kosmologeista varsinaisesti yllättyi. Tarkkuustestin toisensa perään läpäisseen yleisen suhteellisuusteorian isä Albert Einstein ennusti gravitaatioaallot teoriansa pohjalta jo vuonna 1916 ja … Jatka lukemista
Fysiikan alalla tutkijantyön hyviä puolia ovat runsaat matkustusmahdollisuudet. Konferensseja, työpajoja, kesä- ja talvikouluja, sekä yksityisiä vierailuja tutkimuslaitoksesta toiseen järjestetään kaikkialla maailmassa ja joka hetki. Azorit, Los Angeles ja Lontoo ovat kaikki tarjonneet minulle työmatkakokemuksen.
Kaikki eivät matkustuksesta kuitenkaan pidä, sillä … Jatka lukemista
Kuten olen kirjoittanut, olen tällä hetkellä viimeistelemässä viimeistä väitöskirjaani liitettävää tutkimusartikkelia. Viimeisenkin valmistuttua niputan kaikki artikkelini yhteen ja kirjoitan niiden yhteyteen aihetta esittelevän johdantotekstin.
Sitten katsotaan, onko väitöskirjani riittävän hyvä ulkomaisen post doc(toral) -tutkijapaikan saamiseen. Oikeastaan se katsotaan jo … Jatka lukemista
Edellisissä kirjoituksissani olen paitsi listannut tavallisimpia työtehtäviäni, myös kertonut tutkimustyöni tieteellisestä sisällöstä – pimeästä aineesta ja kosmisesta inflaatiosta.
Julkaistuista tutkimusartikkeleista huolimatta vielä valmistumaisillaankin oleva tohtorikoulutettava osaa kuitenkin omasta tieteenalastaan oikeastaan melko vähän. Tohtorikoulutettava pystyy parhaimmillaan itsenäiseen työhön, jossa … Jatka lukemista
Muutama viikko sitten kirjoitin pääasiallisesta tutkimusaiheestani, pimeästä aineesta. Yhdessä yhteistyökumppanieni kanssa tutkimani teoreettiset mallit pimeän aineen synnystä kytkeytyvät läheisesti toiseen kosmologian suureen mysteeriin, kosmiseen inflaatioon.
Kosmisella inflaatiolla tarkoitetaan hyvin varhaisen maailmankaikkeuden lyhyttä ajanjaksoa, jolloin maailmankaikkeus laajeni hetken aikaa kiihtyvällä … Jatka lukemista
Tämänviikkoiset tekstimme käsittelevät ruohonjuuritason toimintaa yliopistomaailmassa. Olemme Opan kanssa listanneet kaikki viime viikon työtehtävämme ja esittelemme ne teksteissämme.
Oma viikkoni oli siinä suhteessa tavallinen, että työtehtävät vaihtelivat suuresti. Alkuviikon käytin opetustehtäviin ja kokouksiin, loppuviikon projektinhallinnan opetteluun. Tutkimustehtäville ei juuri jäänyt … Jatka lukemista
Viime viikon kirjoituksessaan Olli-Pekka Tikkanen kirjoitti päätymisestään aloittelevaksi ilmakehätieteilijäksi ja pienhiukkasia käsittelevästä tutkimusaiheestaan. Tämä teksti on näkökulma minun tutkimusaiheeseeni.
Aloittaessani maisteriopintojani muutama vuosi sitten mietin, haluaisinko keskittyä kosmologiaan vai teoreettiseen hiukkasfysiikkaan. Kävin tekemässä yhden kesän mittaisen työharjoittelun Sveitsissä hiukkasfysiikan tutkimuskeskus … Jatka lukemista
Teeman luonut Anders Noren — Ylös ↑