Tämän kirjoituksen otsikko on suora lainaus mahdollisesti lukioikäiseltä tytöltä joka muutama vuosi sitten sattui samaan metroon kanssani. Niin, mikä vektori oikeastaan on? Ensimmäinen kohtaamiseni vektoreiden kanssa tapahtui näin pääsiäisenä 12 vuotta sitten. Olimme koripalloharjoitusleirillä, missä iltaisin pelattiin biljardia. Muutamat joukkueestamme … Jatka lukemista
Author: Olli-Pekka Tikkasalo (Sivu 8 / 9)
Oletko koskaan miettinyt, miten tietokone pystyy tunnistamaan kuvia, miten sosiaalisen median palvelut pystyvät kohdentamaan mainontaansa jokaiselle käyttäjälle erikseen tai miten asikaspalvelussa vastaava sovellus osaa ohjata asiakkaan oikealle asiakaspalvelijalle muutaman puhutun avainsanan perusteella? Äskeiset esimerkit ovat ongelmia, jotka ovat ihmiselle kohtalaisen … Jatka lukemista
Noin kuukausi sitten kirjoitin huonosta kyvystämme hahmottaa varianssia. Jatkan tänään hieman samalla teemalla ja kirjoitan jatkuvasta muutoksesta ja sen havaitsemisen vaikeudesta.
Milloin ihminen on ensimmäistä päivää aikuinen? Kysymys kuulostaa ensi kuuntelulla absurdilta. Siirtymä nuoresta aikuiseksi tapahtuu varmaankin pidemmän ajan … Jatka lukemista
Olen työskennellyt aerosolitutkimuksen parissa kesästä 2013 asti. Tällä varsin lyhyellä urallani olen huomannut palaavani aina uudestaan ja uudestaan lukemaan Hanna Vehkamäen ja Ilona Riipisen kirjoittamaa artikkelia ”Thermodynamics and kinetics of atmospheric aerosol particle formation and growth”. Varsinainen artikkeli on … Jatka lukemista
Keskustelimme Tommin kanssa joulun alla, miksi ihminen on huono luonnollinen tilastotieteilijä. Termi oli peräisin Tommin lukemasta kirjasta ”Thinking, fast and slow”, ja sillä tarkoitetaan ihmisen kyvyttömyyttä hahmottaa asioiden ja tapahtumien olevan jakautuneita jonkin todennäköisyysjakauman mukaisesti. Tommi antoi konkreettisen esimerkin: … Jatka lukemista
Fysiikka on empiirinen ja eksakti tiede. Jälkimmäinen sana tarkoittaa, että kaikki tulokset pyritään esittämään matematiikan avulla. Matematiikka on fysiikan kannalta käytännöllinen tapa kuvata luontoa. Valitettavasti fysiikan eksaktius kuitenkin aiheuttaa luonnontieteisiin perehtymättömälle pienen kynnyksen ymmärtää fysiikan teorioita.
Maailmassa on monia erittäin … Jatka lukemista
Facebookissa perustettiin tällä viikolla ”Siksi yliopisto”-niminen ryhmä, jossa kerrotaan mitä arvokasta meiltä puuttuisi ilman suomalaisia yliopistoja. Tämä on blogimme viimeinen kirjoitus tänä vuonna, joten ajattelin lopettaa ensimmäisen puolivuotisemme antamalla oman vastaukseni kysymykseen, miksi yliopisto.
Siksi yliopisto -yhteisön jakamat kuvat … Jatka lukemista
Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta sarjasta “kuinka fyysikkoja tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan viimeisessä osassa käsitellään siirtymistä tutkijaksi.… Jatka lukemista
Tämä on toinen osa kolmiosaisesta sarjasta “Miten fyysikoita tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan toisessa osassa käsitellään maisterivaiheen opintoja ja … Jatka lukemista
Tämä on ensimäinen osa kolmiosaisesta sarjasta “Miten fyysikoita tehdään”, joka käsittelee eri vaiheita fyysikoksi tai yleisemmin luonnontieteilijäksi kasvamisessa. Kirjoituksista heijastuu kirjoittajan omat kokemukset kandidaatti- ja maisterivaiheissa, eikä niistä kannata vetää turhan yleisiä johtopäätöksiä. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee opintovaihetta ylioppilaasta luonnontieteiden … Jatka lukemista