Fanny Johansson-Stockford
Fanny Johansson-Stockford

Etätyö ja poikkeustila

Fanny Johansson-Stockford 27.3.2020
| | | | Ei kommentteja
Terveisiä kotikonttorista! Täältä löytyy kaikki tarpeellinen - lukutuki josta tuli läppärituki erillistä näyttöä odotellessa; optimaalinen näytön korkeus saavutettu nostamalla tuki ja läppäri Taru Sormusten Herrasta Special Extended DVD Edition -boksin ja Camcoder-kasetin päälle; käsidesi ja käsivoide, sekä Iittalan vesilasi ja vesikannu kehon että silmien iloksi. Huomaa myös pöytävalaisimesta kyhätty seinävalaisin roikkumassa kirjahyllystä.
Terveisiä kotikonttorista! Täältä löytyy kaikki tarpeellinen – lukutuki josta tuli läppärituki erillistä näyttöä odotellessa; optimaalinen näytön korkeus saavutettu Taru Sormusten Herrasta Special Extended DVD Edition -boksin ja Camcoder-kasetin avulla; käsidesi ja käsivoide sekä vesikannu sekä kehon että silmien iloksi. Huomaa myös pöytävalaisimesta kyhätty seinävalaisin.

Tätä kirjoittaessa tuntuu, että Hanna-Ilonan viime perjantain postaus oli kuukausia sitten, niin paljon tuntuu maailma muuttuneen viikossa. Kaikille jotka vielä pyrkivät johonkin yli-inhimilliseen sankaritekoon ja kymmenien artikkeleiden valmistumiseen suosittelen kyseisen postauksen lukemista ja oman jaksamisen kunnioittamista.

Kuin tulevaa aavistaen myös Suvi kirjoitti viisi viikkoa sitten etätyöstä. Monelle tutkijalle etätyö on osa arkea ainakin jossain vaiheessa, ja tätäkin tekstiä suosittelen kaikille, jotka nyt ovat enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti erilaisissa kotikonttoreissa.

En lähde tässä sen suurempia analyysejä tekemään vaan keskityn omien kokemusten ja hyviksi todettujen vinkkien jakamiseen – jos joku osa jollekin kolahtaa ja joku vinkki auttaa niin hyvä, ja jos ei, niin sekin on ok.

Meillä kotona oleskelee tällä hetkellä toista viikkoa kaksi etätyöntekijää ja homma alkaa osittain tuntumaan melko normaalilta. Kummankin työ on etätyöhön sopivaa, lapsia ei ole ja luontoa löytyy oven ulkopuolelta ihan mukavasti. Moneen muuhun verrattuna meillä siis on aika hyvät oltavat.

Tästä johtuen huomasin ensimmäisen viikon jälkeen, että kehitin itselleni jonkinlaisen ”en saa valittaa, kun muilla on vaikeampaa” asenteen mikä puolestaan kehitti tämän viikon alulle pienen ärrimörrikiukkupussimyrskyn. Myrsky laantui, kun sain muistutuksen että tämä tilanne on kaikille haaste, eri lailla ja eri tasoisena mutta haaste kuitenkin. Annoin itselleni luvan tuntea turhautumista, huolestumista ja kaikkea muuta negatiivista, mitä sattui tunkemaan pinnalle.

Koska suosikkiajanvietteeni on datan kerääminen ja analysoiminen, tein tätä tietenkin myös meidän koti-konttorin arjesta edellisten viikkojen ajalta. Tässä kootut tulokset kahden hengen ja kahden viikon testijaksolta.

Työrutiinit:

Kuten Suvi aikaisemmin kirjoitti, rutiinit ovat tärkeä osa etätyötä. Meillä kävellään aamuisin töihin ja illalla töistä kotiin, koputetaan kun tullaan toisen työtilaan (keittiö/olohuone), lounastauot sovitaan WhatsApp viestillä ja muutenkin pyritään toimimaan työaikana eri lailla, kun vapaa-aikana. Ei näistä tietenkään aina pidetä kiinni, välillä ”äääää nyt pännii, halaustilaus!” pyyntö lähtee kyllä ihan audiona seinän läpi.

Toimivuus – 5/5.

Tämä menetelmä on toiminut niin hyvin kuin tällaisessa tilanteessa voi odottaa, työtehon väheneminen on johtunut enemmänkin muista asioista, kuin rutiinin puutteesta.

Työyhteisö

Meidän työyhteisö löytyy nykyään neljässä eri sovelluksessa ja kuvia ja viestejä jaetaan mukavasti, ja torstaikahvitkin hoituivat mukavasti virtuaalisti.

Toimivuus – 3/5

Sosiaalisen kanssakäymisen voi hyvin hoitaa etänä, mutta tässä tekniikka näyttää jo jonkin verran rajoituksensa. Ensin pitää selvitä ”mitä sovellusta käytetään, mulla ei toimi toi/en halua ladata tätä/en tykkää tosta” -keskusteluista. Sen jälkeen pitää vielä oppia luonnollinen tapa kommunikoida viivästysten, mikrofoniongelmien ym keskellä. Uskon kuitenkin, että opimme tämän verrattaen nopeasti ja että parin kuukauden päästä tämä sujuu jo paremmin.

Inhimillisyys

Työrutiinit ja yhteisöllisyys ovat asioita, joita tutkijat ovat pohtineet jo aikaisemmin, koska ne kuuluvat osaksi tämän työn haasteita tavallisestikin. Inhimillisyys työssä ja itseään kohtaan on kuitenkin aihe, joka tuntuu nousevan esille yhä useamman arjessa.

Tähän väliin laitan kiitoksen omille ohjaajille, jotka ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä inhimillisyydestä tässä uudessa tilanteessa, muistuttamalla että nyt ei kannata yrittää mahdottomuuksia vaan kunnioittaa omaa jaksamista ja tilannetta.

Huolestuminen ja ahdistus ovat olleet edellisten viikkojen suurin haaste, ja paras tuki työrutiinin rakentamiseen onkin ollut tämän realiteetin tajuaminen ja huomioon ottaminen.

Minun päivääni kuuluu tällä hetkellä päivittäinen jooga ja meditaatio sekä tarkoin valittujen Insta-tilien seuraaminen. Oletin pari viikkoa sitten, aikaisemman kokemuksen perusteella, että ahdistuneisuushäiriö vaikuttaisi huomattavasti vahvemmin omaan arkeen, mutta olenkin selvinnyt hämmästyttävän hyvin! Toimivien harjoitusten löytämiseen on kyllä kulunut aikaa mutta nyt alkaa olla minulle sopiva paketti kasassa, ja uskon että näistä taidoista on hyötyä myös tulevaisuudessa.

Toimivuus – 5/5 + lisäpiste kehitettyjen taitojen hyödystä myös koronatilanteen jälkeen.

Minulle koronavirus ja kaikki sen tuomat poikkeustilat, uutiset, tarinat, valeuutiset ja epävarmuus ovat tuoneet myös työelämään uuden ulottuvuuden. Me yliopistomaailmassa olemme tottuneet vaatimaan lähes täydellisiä faktoja ennen loppupäätösten tekemistä ja asettamaan tunteet sivuun. Tässä tilanteessa emme kuitenkaan voi odottaa lopullisia faktoja tai vaatia tilanteen täydellistä ymmärtämistä tässä ja nyt. Myös meidän on pakko hyväksyä nykyhetken epävarmuus, kuunnella omaa hyvinvointia ja kiltisti odottaa, että saadaan luotettavaa tietoa asioista.

Jaa kirjoitus somessa

Samankaltaiset julkaisut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sosiaalinen media

Aihepilvi

Arkistot