Olli-Pekka Tikkanen
Olli-Pekka Tikkanen

Luotettavat lähteet ilmastokeskustelussa

Olli-Pekka Tikkanen 23.8.2019
| | | | 1 Kommentti

Fysiikan päivillä 2016 esittelin posteriani geneettisen algoritmin soveltamisesta tutkimusryhmässäni tehtyjen mittausten tulkitsemiseen. Vieressäni tutkija esitteli omaa tutkimustaan ilmaston herkkyyden määrittämisestä. Ilmaston herkkyydellä tarkoitetaan, kuinka paljon maapallon keskilämpötila muuttuu, kun jokin ilmastopakote muuttuu. Esimerkiksi kuinka paljon keskilämpötila muuttuu, kun hiilidioksidin määrä tuplaantuu ilmakehässä. Ajattelin tuolloin, että tutkijan posterissa esitetty malli oli kovin yksinkertainen ilmiön monimutkaisuuteen nähden.

Tämä kohtaaminen muistui mieleeni äskettäin, kun huomasin saman tutkijan julkaisseen ns. preprint-version artikkelistaan, jossa väitetään, että ihmisten toiminnalla on mitätön vaikutus ilmastonmuutokseen. Artikkelin preprint-versiolla tarkoitetaan artikkelin versiota, jota ei ole vertaisarvioitu, eli muut tutkijat eivät ole antaneet kommenttejaan työn laadusta ja väitteiden todenperäisyydestä. Artikkelissa tehtyjä väitteitä on kumottu esimerkiksi suomalaisessa kysyilmastosta.fi portaalissa sekä climatefeedback.org sivustolla. Näistä linkeistä pääsee halutessaan lukemaan myös itse artikkelin.

Kuluneena kesänä julkaistiin toinenkin ilmastonmuutokseen ja hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n toimintaan skeptisesti suhtautuva raportti. Tällä kertaa kaksi suomalaista professoria oli kirjoittanut pitkän raportin, jossa ”osoitettiin” vääräksi IPCC:n arviointiraportin väitteitä. Kirjoittajien pääasiallinen argumentti tuntuu raportin johdannon perusteella olevan, että koska heidän fysiikan alallaan ei tunneta ilmastotieteen käsitteitä kuten ilmastoherkkyys, pilvettömän taivaan säteilypakote tai pilvien takaisinkytkentä, eivät IPCC:n raportin kirjoittajat ymmärrä perusfysiikasta mitään. Tieteelliseen aikakauslehteen vertaisarviointiin lähettämisen sijasta raportti on lähetetty suomalaisille ilmastotutkijoille ja esimerkiksi IPCC:n sihteeristölle. Raportin vastaanottajia on pyydetty osoittamaan virheet edes raportin yleistajuisessa osuudessa. Ainakin ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen ja meteorologi Mika Rantanen ovat Twitterissä osoittaneet useita virheitä raportista. Kirjoittajien käyttämä säteilymalli on esimerkiksi liian yksinkertainen koko maapallon mallintamiseen.

Ilmastokeskustelussa voi olla vaikea tietää, mihin väitteisiin voi luottaa ja mihin ei. Ilmastoon vaikuttavat asiat ja niiden mekanismit ovat monimutkaisia. Yksinkertaisiin kysymyksiin on vaikea antaa yksinkertaisia ja samalla tyhjentäviä vastauksia. Tätä ristiriitaa vastaan voi olla huojentavaa, jos joku sanoo monimutkaisen asian tutkijoiden olevan väärässä, vaikka sanojan omat perustelut ontuisivatkin. Aistin myös, että suomalaisessa ilmastoskeptisismissä on turhautumista ilmastomuutoksen rajaamiseen vaadittaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Tällöin vaaditaan usein nk. realismia ilmastokeskusteluun. Mikäpä olisikaan realistisempaa kuin se, että muutama suomalaistutkija osoittaa yhdessä raportissa tuhansien tutkijoiden kymmenien vuosien työn vääräksi.

Tiede on meidän yhteinen työkalumme, jonka avulla voimme hankkia tietoa monimutkaisistakin asioista. Tieteellistä keskustelua käydään vertaisarvioidussa tieteellisessä aikakausilehdessä julkaistuissa tuloksissa. Varteenotettavaa tieteellistä keskustelua ei sen sijaan käydä julkaisemalla omia raportteja tai tutkimusartikkeleja, joita ei ole vertaisarvioitu. Luotettavan tiedon löytämistä mutkistaa, että osa aikakausilehdistä näyttäytyy päällepäin oikeina tieteellisinä julkaisuina, vaikka ovatkin ns. saalistajajulkaisuja, joissa vertaisarviointia eivät suorita alaan perehtyneet henkilöt.

Luotettavan tieteellisen lähteen voi myös tunnistaa itse. Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä

  1. Ovatko tutkimuksen tehneet tutkijat töissä jossain yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa?
  2. Mikä on tämän instituutin maine?
  3. Ovatko tutkijat julkaisseet aikaisemmin tämän alan tutkimusta?
  4. Onko tutkimuksen julkaissut lehti luotettava?
    1. Onko lehti listattu jossakin tieteellisiä julkaisuja ylläpitävässä / arvioivassa tietokannassa, esimerkiksi julkaisufoorumissa?
    2. Listaako lehti Impact Factor -tekijöitä sivuillaan?
    3. Kuinka pitkään lehteä on julkaistu?
    4. Mikä on lehden maine?
  5. Onko tutkimuksen sisältö luotettava?
    1. Esitetäänkö käytetylle datalle lähteet tai menetelmä jolla ne saatiin?
    2. Käytetäänkö saatavilla olevasta datasta kaikki mahdollinen vai valitaanko siitä vain osa?
    3. Tehdäänkö tutkimuksessa analyysia korrelaatioista kahden tai useamman muuttujan välillä ilman, että esitetään mekanismia tälle korrelaatiolle?
    4. Viitataanko tutkimuksessa laajasti alan muihin tuloksiin?
Jaa kirjoitus somessa

Samankaltaiset julkaisut

1 Comment

  • Seppo Haavisto on 24.8.2019

    Asiasta on tehty ilmastohuuhaa”tieteilijöiden” toimesta turhan monimutkaista ! Helppojen fysikaalisten mittausten perusteella on selvää, että hiilidioksidin määrän muutokset nykyisten arvojen suuruusluokassa ovat heijastusarvoihin olemattoman pienet, eli hiilidioksidi on olemattoman heikko kasvihuonekaasu, siinä KOKO TOTTUUS !!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sosiaalinen media

Aihepilvi

Arkistot