Anniina tiivisti viimeviikkoisessa kirjoituksessaan hyvin epäonnistumisen:

“Jos niin haluaa ajatella, elämä on sarja epäonnistumisia.”

Lisään itse, että epäonnistumista pitää osata arvostaa. Iän tuoman kokemuksen ja nuoruuden välillä on lukematon määrä epäonnistumisia. Myös tutkimustyö on luonteeltaan jatkuvaa epäonnistumista. Uuden tiedonmurun kaivamiseen tarvitaan valtava määrä ideoita, jotka eivät toimi tai joita ei voi toteuttaa. Epäonnistumisia on monenlaisia ja tärkeintä niistä on pystyä ottamaan opikseen. Ideoiden epäonnistumisen lisäksi voi epäonnistumisia voi tapahtua omissa ajatusmalleissa ja käytöksessä. Minun ”kun epäonnistuin” -kirjoitukseni käsittelee jälkimmäistä tapaa.

Olen aikaisemmin kirjoittanut suhtautumisestani kirjoittamisesta saatuun palautteeseen. Palautteen vastaanottaminen opetteleminen havainnollisti minulle, että olen epäonnistunut myös monissa keskusteluissa ja kokouksissa. Olen suhtautunut useasti vuorovaikutustilanteisiin kuin olisin väittelyssä, jossa minun on argumentoitava oman kantani puolesta, vaikka siinä ei olisi keskustelun valossa enää mitään järkeä. Jälkeenpäin olen pystynyt tunnustamaan olleeni väärässä, mutta harvemmin kesken keskustelun. Lopputulos on yleensä ollut kaikkien keskustelun osapuolien turhautuminen. Tällaisia tilanteita on tapahtunut niin työ- kuin yksityiselämässäni.

Julia Galef nimittää TED-puheessaan tällaista puolustuskannalla olemista sotilaan suhtautumistavaksi. Sotilaan tehtävä on puolustaa omaa kantaansa välillä jopa hyökkäämällä muita mielipiteitä kohtaan. Tiedustelijan tehtävä taas on kokonaan toinen. Tiedustelijan tehtävä on hankkia tietoa kaikesta mahdollisesta ja oppia mahdollisemman paljon. Tämä yksinkertainen ajatusmalli auttoi minua muuttamaan suhtautumiseni vuorovaikutukseen muiden kanssa. Huomaan edelleen turhautuvani, kun ideani eivät saa mielestäni niille kuuluvaa tunnustusta. Väittelyn sijaan pyrin ymmärtämään, kuinka toiset ideani näkevät.

Vaikka omien arvojen ja näkemysten puolustamiselle on paikkansa, mielestäni meidän kaikkien pitäisi pyrkiä olemaan enemmän tiedustelijoita kuin sotilaita. Ymmärtämällä, miten toinen ihminen näkee maailman, voi avartaa omaa horisonttiaan.