Tutkijan työkalut – Osa 1: Ryhmätyöskentely

Blogissamme on aiemmin käsitelty tutkimuksen tekoon parhaiten soveltuvaa musiikkia, parasta tapaa tehdä muistiinpanoja ja sopivimpia eväitä työskentelyä vauhdittamaan. Tänään alkaa sarja tutkijan sähköisistä työkaluista.

Tutkimus on tänä päivänä lähes kaikilla aloilla tiivistä ryhmätyötä, jossa tulee olla säännöllisessä vuorovaikutuksessa muihin, mahdollisesti kaukanakin ja eri aikavyöhykkeillä sijaitseviin yhteistyökumppaneihin. Tätä helpottamaan käytän ryhmätyöskentelyyn useita eri työkaluja. Suosikkini on Slack, joka sopii niin pienemmille tutkimusprojekteille kuin isompienkin tutkimusryhmien viikottaisen ohjelman koordinointiin. Myös Akatemian jalkaväki -kirjoittajajoukkiomme sopii kirjoitusvuoroista ja muista ajankohtaisista asioista oman Slack-kanavan välityksellä. Ohjelma tukisi varmasti myös opetusjärjestelyitä erinomaisesti.

Toinen, erityisesti isompien tiimien työskentelyn koordinointiin ja seurantaan sopiva työkalu on Asana-projektinhallintaohjelma. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan vuoden 2017 promootion noin 40-henkinen, useampaan eri tiimiin jaettu järjestelytoimikunta käytti Asanaa helpottamaan tapahtuman järjestelyitä. Tiimien omat, tarvittaessa muiden seurattavissa olevat työskentelyalueet ja toisaalta tiiminvetäjien yhteisesti jakamat kalenterit ja muistiot helpottavat niin tiiminvetäjiä kuin koko projektia johtavia tahoja koordinoimaan ja seuraamaan työskentelyn etenemistä.

Sekä Asana että Slack sisältävät tai niihin on integroitavissa kunnioitettava määrä aliohjelmia, joiden funktio vaihtelee kalenteritoiminnoista pikaviestipalveluihin. Näitä voi luonnollisesti käyttää myös erikseen eri palveluntarjoajilta. Tapaamiset yhteistyökumppanieni kanssa sovin itse Doodlella, ja yhteyttä heihin pidän sähköpostin lisäksi pääasiassa Skypellä. Skype onkin suosikkini paitsi ilmaisten puheluiden, myös hyvin toimivien videopuheluiden ja näytön reaaliaikaisen jakamismahdollisuuden johdosta.

Tiedostojen jakamiseen käytän Dropboxia, erityisesti sen koneelleni asentamaa versiota. Tiedostot ovat aina tallessa ja näen joko reaaliaikaisesti, kun joku yhteistyökumppaneistani päivittää heidän kanssaan jakamieni kansioiden sisältöä, tai tiivistelmän tehdyistä muutoksista koneen jälleen avatessani. Toinen erinomainen alusta tähän on Google Drive, joka tarjoaa paitsi säilytystilaa tiedostoille, myös mahdollisuuden työstää esimerkiksi tekstidokumentteja Google Docs -tekstinkäsittelyohjelman avulla samanaikaisesti yhteistyökumppanien kanssa.

Edellä mainitut palvelut ovat vain pieni osa siitä jatkuvasti kasvavasta ohjelmien ja työkalujen joukosta, jota tutkimusmaailmassa tottuu hyödyntämään. Ensi kerralla esittelenkin työkaluja, joita käytän tutkimusartikkelien kirjoittamiseen, jakamiseen, etsimiseen ja lukemiseen. Kertokaa myös, hyvät lukijat, mikäli mieleenne tulee muita hyviä (ryhmä-)työkaluja!

1 Kommentti

  1. Perttu O

    Blogautus on jo reilut pari vuotta vanha, mutta tämä tuli vastaan koronan takia etätyövinkkejä etsiessäni. Hyviä vinkkejä! Tässä oma vinkkini joukon jatkoksi. Suomalainen ppkk.fi -palvelu auttaa aikatauluttamissa. Jos yhteisen virtuaali-tapaamispäivän löytäminen ryhmälle on haastavaa, voi tehdä Ppkk-kysely. Kyselyssä voi asettaa eri ajankohtia ja sitten osallistujat voivat käydä merkkaamassa, mitkä vaihtoehdot heille sopivat. Palvelun osoite on https://ppkk.fi/

Vastaa käyttäjälle Tutkijan työkalut – Osa 3: Sosiaalinen media – Akatemian jalkaväki – Kirjoituksia tieteen ruohonjuuritasolta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© 2024

Teeman luonut Anders NorenYlös ↑