Suvi Saarelainen
Suvi Saarelainen

Sidosryhmien yhteistyö – enemmän kuin hakemuksen vaikuttavuutta, tutkimuksen todellista merkityksellisyyttä

Ei kommentteja

Viime vuoden aikana osallistuin muutamiin rahoitusaiheisiin työpajoihin, joissa kaikissa puhuttiin sidosryhmien (stakeholders) tärkeydestä osana hanketta. Humanistisessa tutkimuksessa sidosryhmät ovat usein läheisesti linkittyneitä itse tutkimuskohteisiin tai –henkilöihin. Nykyisessä hankkeessa, jossa olen mukana, sidosryhmien ensiarvoisuus on olennainen: ilman heitä meillä ei ole pääsyä tutkimushenkilöiden luo.

Viime viikolla sidosryhmien kanssa työskentely oli olennainen osa työtehtäviäni. Olimme saaneet toiveen, että tekisimme hankkeestamme 3 minuutin esittelyvideon. Tavoite oli avata sekä tutkimuksen tarkoitus, että motivoida sidosryhmien työntekijöitä yhteistyöhön kanssamme. Tämä pieni video on olennaisen tärkeä, koska yhteyshenkilömme on luvannut, että video tullaan näyttämään 80 itsenäisen tiimin kokouksissa motivoidakseen työntekijöitään auttamaan meitä haastateltavien löytämisessä. Tämän lisäksi saimme kutsun henkilöstökokoukseen kertomaan lyhyesti mistä on kyse. Reilu 30 minuutin tapaaminen avasi itselleni syvemmän ymmärryksen siitä, millaista työntekijöiden todellisuus on työnarjessa. Saimme keskustelusta ideoita siihen, millaisia välineitä sidosryhmä tarvitsee tuekseen, jotta he voivat kutsua ihmisiä mukaan tutkimukseemme.

”Sidosryhmien kanssa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan tehtyä työtä” –tyyliset lausahdukset muuttuivat hetkessä todeksi. Yhteinen suunnittelu hankkeen äärellä antaa tutkijalle eritavalla elämänmakuista ymmärrystä kokonaisuudesta, johon oma hanke liittyy. Kuulemalla, keskustelemalla, kysymällä ja vastaamalla saavutimme kenties molemmat osapuolet jotakin siitä, miten tutkimusyhteistyö on molemmille osapuolille antoisaa ja merkityksellistä.

Prosessi on kuitenkin ollut melko monivaiheinen ennen kuin pääsimme tilanteeseen, jossa olemme sidosryhmän työntekijäkokouksessa. Kaikki alkoi pilottitutkimuksen tekemisella toisen tärkeän sidosryhmän kanssa: pilottihanketta varten pyysimme eettistä arvioita Ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta, lisäksi organisaation johtokunta hyväksyi tutkimussuunnitelman sekä pilottihankeen tekemisen. Kun pilottihaastattelut oli tehty ja arvoitu oli aika täsmentää tutkimusmetodeja ja pyytää uudelleen eettinen arvio. Kun eettinen arvio oli suotuista,  pystyimme hakemaan kaupungin tutkimuslupaa. Kaikkinensa aikaa ensimmäisestä eettisen luvan hakemisesta varsinaisen tutkimusaineiston keruun alkuun kului siis kymmenisen kuukautta.

Koen, että jokainen vaihe on vienyt omaa ymmärrystämme syvällisesti eteenpäin eikä mikään ole mennyt hukkaan vaan päinvastoin: rauhassa mietityt eettiset näkökulmat, menetelmät sekä keskustelut sidosryhmien kanssa luovat pohjan eettisesti kestävän tutkimuksen tekemiselle. Kiitokseksi työstä, jonka ryhmät tekevät meille, me tarjoamme mahdollisuuden kuulla hankkeemme vaiheista – tuloksista, viedä tulokset suoraan takaisin tiimeihin ja työn arkeen.

Sidosryhmien yhteistyö on enemmän kuin vaikuttavuuden kuvaamista rahoitushakemuksessa. Sidosryhmien yhteistyö on tutkimuksen ydin, josta kasvaa aidosti merkittävää tietoa. Yhdessä pohditut tutkimusasetelmat, toteuttamisen tavat sekä jaetut tulokset rikastuttavat tutkimusta. Tulokset siirtyvät osaksi myös organisaatioiden tietovarantoa ja sidosryhmien toimintamalleja  – tästä syntyy todellista vaikuttavuutta.

 

 

 

 

 

Jaa kirjoitus somessa

Samankaltaiset julkaisut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sosiaalinen media

Facebook333
Instagram34
RSS

Aihepilvi

Arkistot