Tällä viikolla julkaisemme kukin oman viime viikon työpäiväkirjamme. Ajatuksena oli myös kommentoida, kuinka tyypillinen työviikko oli kyseessä. Omalla kohdallani en tiedä, millainen tyypillinen työviikkoni olisi. Yleensä sekä työajat että työtehtävät vaihtelevat paljon. Tällä viikolla suurin ero normaaliin olivat opiskelijahaastattelut, joita tein yliopistopedagogiikan kurssia varten. Nämä eivät oikeastaan kuulu varsinaisesti työtehtäviini, mutta ammatillisen kehittymisen yms. kannalta kurssi on hyvinkin oleellinen. Lisäksi teen aika paljon töitä kotoa käsin, mutta tällä viikolla työskentelin kotona ainoastaan maanantaina.

Maanantai

Alkupäivän teen töitä kotona ja odotan huoltomiehen tuloa. Käytän aamupäivän kvanttimekaniikan tulkintojen läpikäymiseen ja katson muutaman videoluennon aiheesta. Alan selvittää kynän ja paperin kanssa laskuja, joita luennoitsija videolla jätti harjoitustehtäväksi.

Puolenpäivän jälkeen huoltomiehet lähtevät ja siirryn työhuoneelle Fysiikan laitokselle. Koska huonenaapuri käy norjaksi keskustelua puhelimessa, jätän hänet rauhaan ja menen keittämään kahvia. Kahvia juodessa vaihdan muutaman sanan peruskurssien opetuksesta yhden luennoitsijan kanssa.

Jatkan kesken jääneen laskun läpikäymistä ja huomaan hukanneeni jossain vaiheessa normitusvakion. Sen metsästämiseen menee reilusti aikaa.

Neljän aikaan pidämme puolen tunnin pikapalaverin EU-projektimme koordinaattorin kanssa. Mietimme sitä, kuinka saisimme tulevaisuustaitojen opetusta integroitua kvanttilaskennan opetukseen. Palaverin jälkeen kirjoitan vielä muutamat muistiinpanot videoluennosta puhtaaksi. Kun lopulta pääsen kaupan kautta kotiin, kello on jo seitsemän.

Tiistai

Aamulla viestittelen lomalla olevan työkaverin kanssa tulevien Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseuran päivien matkajärjestelyistä. Olen itse päättänyt matkustaa junalla, koska lentäminen Rovaniemelle tuntuisi kovin epäekologiselta.

Aamupäivällä jatkan kvantti-informaatiolaskujen läpikäymistä. Kun olen saanut luennon ensimmäisen puoliskon asiat suurin piirtein selvitettyä itselleni, siirryn valmistautumaan torstaiseen palaveriin. Sitä varten tarvitsen tutkimusartikkelin, jonka printtaamiseen menee lopulta 20 minuuttia. En suoraan sanottuna ole yliopiston tulostinuudistuksen suurin fani…

Kolmen aikaan käväisen Analyyttisen mekaniikan luennolla etsimässä haastateltavia yliopistopedagogiikan kurssin tehtävää varten. Yllätyksekseni saan heti minimimäärään nähden kaksinkertaisesti ilmoittautuneita. Ehkä siitä oli apua, että lupasin tarjota kahvia ja kakkua osallistujille.

Luen vaivalla tulostetun artikkelin loppuun ja lähden puoli kuuden maissa kotiin. Kotoa lähetän vielä sähköpostia haastatteluun ilmoittautuneille ja pyydän heitä varaamaan listasta itselleen sopivan haastatteluajan.

Keskiviikko

Järjestelen haastatteluasioita ja yritän merkitä huolellisesti jokaisen sovitun ajan kalenteriin. Olen huolissani siitä, että unohdan kuitenkin jonkin ajan… Jatkan jälleen kvantti-informaatiomateriaalin opiskelua.

Alkuiltapäivästä käymme lounaalla työkavereiden kanssa. Lounaan jälkeen jumitun juttelemaan (liian pitkäksi ajaksi) yliopistopedagogiikan kurssista yhden luennoitsijan kanssa. Vaihdan muutaman sanan myös ohjaajani kanssa tulevan esitelmäni lähdemateriaalista. Saan vinkin kirjasta, joka saattaisi olla kysymäni seikan alkuperäislähde, mutta harmikseni totean, ettei kampuksella ole kyseistä kirjaa lainattavissa. Päätän seuraavana päivänä käydä Kaisa-kirjastossa lainaamassa opuksen (mutta torstaina olen jo unohtanut koko asian).

Iltapäivällä teen vähän vapaaehtoishommiin liittyviä juttuja sekä autan kaveria viimeistelemään kirjoituksen ainejärjestön verkkolehteen. Kotimatkalla käyn kaupassa ostamassa haastatteluja varten tarjoiltavaa, mutta valitettavasti en löydä kakkua, joka ei väistämättä menisi pilalle tai kuivuisi ennen viimeistä sovittua haastatteluaikaa. Ostan siis erilaisia keksejä ja suklaata.

Torstai

Aamupäivällä teen ensimmäisen yo-pedagogiikan kurssiin liittyvän haastattelun. Haastattelu kestää pidempään kuin olin opiskelijoille lupaillut, mutta saan paljon hyvää materiaalia.

Siirryn Kumpulasta Siltavuorenpenkereelle, missä tapaan EU-projektin koordinaattorin. Käymme lounaalla ja palaveeraamme projektin budjetista sekä kehitettävän modulin teemasta. Saamme modulin yleistä rakennetta hyvin hahmoteltua, mutta muistiinpanot jäävät vielä vähän keskeneräisiksi. Varaudun tarkentamaan niitä myöhemmin. Katsomme seuraavalle palaverille mahdolliset ajat.

Ennen neljää lähden käymään kotona. Illalla yhdeksän jälkeen yritän vielä täydennellä ja tarkentaa palaverissa koottua muistiota, mutta totean pian, ettei hommasta tule mitään, joten lähetän koordinaattorille sähköpostia ja lupaan palata asiaan myöhemmin.

Perjantai

Aamupäivällä haastattelen kahta opiskelijaa. Molemmat haastattelut kestävät vielä ensimmäistä haastatteluakin pidempään. Onneksi päätin äänittää kaikki haastattelut, sillä keskustelu rönsyilee sen verran, etten varmasti muistaisi kaikkea puhuttua jälkeenpäin muuten.

Haastattelujen jälkeen käymme työkaverin kanssa lounaalla ja juttelemme lähinnä työasioista.

Käytävällä kävellessäni huomaan toisen aamupäivän haastateltavistani laskariluokassa, joten poikkean luokkaan kertomaan hänelle yhden haastattelun jälkeen mieleeni tulleen asian. Jään luokkaan juttelemaan opiskelijoiden kanssa kesätöistä ja LuK-tutkielmista. Onneksi assistentti on tuttu, eikä hän häiriinny läsnäolostani vaan liittyy keskusteluun.

Vietettyäni laskareissa aikomaani pidemmän ajan kiirehdin keittämään kahvia vielä päivän viimeistä haastattelua varten. Haastattelu on antoisa, mutta totean sen jälkeen, etten enää jatkossa sovi haastatteluaikaa perjantai-iltapäivään klo 16. Haastattelun jälkeen pesen kahvikupit ja järjestelen vähän muita asioita ennen kuin raahaudun kotiin.

Yleensä viikonloput menevät muiden kuin työasioiden parissa, mutta tällä viikolla käytän sunnuntaina aikaa haastatteluja taustoittavien lähdeartikkelien etsimiseen ja lähettelen vähän sähköposteja.