Tieteellisiä artikkeleita eli ”papereita” on käytännössä neljää eri muotoa. Tavalliset artikkelit, konferenssijulkaisut, letterit ja laajat review-artikkelit muodostavat tieteellisen tutkimustyön julkaisukanavien rungon, joka on tänä päivänä varsin vakiintunut huolimatta siitä, ettei artikkeleita ainakaan useimmilla luonnontieteen aloilla enää lehdistä luetakaan. Näiden lisäksi eri tieteenaloilla saatetaan julkaista uutta tietoa kirjan muodossa, mutta fysiikan alalla näin ei tehdä käytännössä koskaan korkeakoulutason oppikirjoja lukuun ottamatta.

Mitä ovat nämä neljä julkaisuformaattia? Tavallisella artikkelilla tarkoitan yleisintä tapaa julkaista ”tavanomaista” tutkimusta – hyvälaatuisia, yleisesti ottaen riittävän kiinnostavia ja tieteellisen työn kriteerit täyttäviä tutkimustuloksia työn aihepiiri, metodit, saadut tulokset ja tehdyt johtopäätökset esitellen. Artikkelien pituus voi olla mitä tahansa viiden ja viidenkymmen sivun väliltä. Näin siis karkeasti, sillä sekä muoto että pituus – kirjoitustyylistä puhumattakaan –, voivat tavallisissa artikkeleissa vaihdella laajastikin. Esimerkistä käy artikkelini kosmisen inflaation ja pimeän aineen yhteydestä.

Konferenssijulkaisulla tarkoitetaan lyhyttä artikkelia, joka julkaistaan jossakin tietyssä konferenssissa esitellyn työn pohjalta ja joka yleensä liitetään laajempaan konferenssiteokseen. Pituutta tällaisilla artikkeleilla on yleensä kolmesta kymmeneen sivua. Ainakin teoreettisen fysiikan alalla konferenssijulkaisut pohjautuvat käytännössä aina jo valmiiksi julkaistuihin tuloksiin artikkelin toimiessa lähinnä tiivistelmänä. Esimerkistä käy viime elokuussa Chicagossa esittelemäni työ hyvin heikosti vuorovaikuttavan pimeän aineen havaitsemismahdollisuuksista.

Letter on hyvin lyhyt artikkeli, kolmesta viiteen sivua, jollaisia julkaistaan pääasiassa vain hyvin merkittävistä tutkimustuloksista ja jonka nimi kääntyy valitettavan huonosti suomeksi (”kirje”, joskaan tätä ei koskaan käytetä). Letterin tarkoituksena on toimia nopeana julkaisukanavana työlle, joka esittelee merkittäviä uusia tuloksia ja jolla odotetaan olevan nopeasti suurta vaikutusta muiden tutkijoiden työhön. Esimerkistä käy yhteistyökumppanieni ja muiden suomalaisten tutkijoiden työ hiukkasfysiikan standardimallin tyhjiön stabiliteetista.

Review-artikkelilla tarkoitetaan laajaa katsausta johonkin tutkimusongelmaan ja siitä tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Review-artikkeli paitsi toimii aiempien töiden tiivistelmänä, myös ennen kaikkea tekee yhteenvedon tutkimusongelman käsittelystä alan kirjallisuudessa. Pituutta artikkeleilla on yleensä 30:stä 300 sivuun. Esimerkistä tässä tapauksessa käy puolentoista vuoden takainen laaja katsaus pimeän aineen metsästyksestä.

Tällä viikolla olemme myös yhdessä Suomessa, Virossa ja Kolumbiassa työskentelevien yhteistyökumppanieni kanssa aloittaneet kirjoittamaan review-artikkelia hyvin heikosti vuorovaikuttavan pimeän aineen teoreettisista syntymekanismeista ja käytännön havaitsemismahdollisuuksia. Valmista tulee toivottavasti kevään mittaan. Aiheesta tällöin lisää!