Kaikkea ei voi ratkaista samalla tavalla

Fyysikkojen sanotaan ajattelevan lehmäkin palloksi. Väite pitää paikkansa, sillä lehmään liittyviä fysiikan tehtäviä on huomattavasti helpompi laskea, kun olettaa lehmän dimensiot samoiksi kuin pallon. Vitsin opetuksena on, että pärjätäkseen fysiikassa on opittava yksinkertaistamaan ongelmia. Ongelmanratkaisussa on kuitenkin varottava urautumista eli aina samojen ratkaisumenetelmien käyttöä. Annan esimerkin viime keväältä.

Huomasin, että Helsingissä järjestetään Baltic Olympiad in Informatics -tietojenkäsittelykilpailu. Koska olen omasta mielestäni laskennallisen fysiikon lisäksi armoitettu tietojenkäsittelijä (onhan minulla lyhyt sivuaine tietojenkäsittelystä!), päätin ratkaista edellisen vuoden tehtävät. Ensimmäisessä tehtävässä piti ratkaista kuinka monta mahdollista keilauspeliä on pystytty pelaamaan, kun sisäänmenona on tulosrivi, josta puuttuu merkintöjä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että en ainakaan tee mitään sisennettyjen ehtolauseiden suota, vaan suhtauduin ongelmaan minulle intuitiivisemmalla tavalla: ohjelmoin koko keilauspelin ja sen jälkeen simuloin annettua tulosriviä niin kauan, että löydän kaikki mahdolliset puuttuvat kohdat tulosriviltä. Ratkaisuyrityksessäni oli jo lähtökohtaisesti se ongelma, että en voisi mitenkään olla varma, että tulokseni on eksaktisti oikea tulos, tiedostin tämän, mutta en antanut asian haitata. Ajattelin, jälleen kerran tyylilleni uskollisena, että tähän menee aikaa maksimissaan tunti. Kahden tunnin suunnittelun jälkeen en ollut ohjelmoinut vielä riviäkään. Huomasin, että tässä kisassa pärjätäkseen pitää olla myös nopea ohjelmoimaan ja suunnittelemaan. Päätin katsoa mallivastauksen. Se oli tehty sisäkkäisillä ehtolauseilla.

Aloin ajattella, että olen urautunut liiaksi samoihin ongelmanratkaisumetodeihin. Valitettavasti tämä ei ole mitenkään tavatonta. Välillä vastaan tulee jopa tieteellisiä artikkeleita, joissa metodiikka, lähinnä saadun tiedon analyysimenetelmät, ovat yksinkertaistettuja datan ja siihen liittyvien ilmiöiden kompleksisuus huomioon ottaen. Sen lisäksi, että tutkijan kuuluu seurata oman alansa tieteellistä kehitystä kuuluu hänen jatkuvasti kerätä tietoa tavoista ratkaista ongelmia ja analysoida tutkimustuloksia. Minäkään en voi valitettavasti ratkaista jokaista ongelmaani Monte Carlo -simulaatioilla, vaikka niin haluaisinkin tehdä.

1 Kommentti

  1. Hunaja

    Jos työkalupakin mieluisin työväline on vasara, niin kaikki naulat näyttävät Monte Carlo -simulaatioilta, vai miten se sanonta meni. Siksipä itse hakkaan taulunaulat seinään kännykällä.

Vastaa käyttäjälle Hunaja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© 2024

Teeman luonut Anders NorenYlös ↑