Tänään aiheena on uusinta uutta: julkaisimme maanantaina yhteistyökumppanieni kanssa uuden tutkimusartikkelin hyvin heikosti näkyvän aineen kanssa vuorovaikuttavasta pimeästä aineesta ja sen havaitsemismahdollisuuksista. Artikkeli on julkaistu hiukkasfyysikoiden suosimassa arXiv-palvelussa ja on luettavissa täällä.

Artikkelin oleellinen tutkimuskysymys on seuraava: voiko pimeää ainetta havaita, jos se ei oleellisella tavalla vuorovaikuta näkyvän aineen kanssa? Oleellinen tapa tarkoittaa tässä riittävän vahvaa vuorovaikutusta siihen, että pimeää ainetta voisi havaita hiukkaskiihdyttimissä tai pimeän aineen hiukkasilmaisimissa.

Vastaus luonnollisesti on: kyllä voi (sillä jos näin ei olisi, ei siitä voisi kirjoittaa artikkeliakaan).

Artikkelissa esittelemme uusia tapoja, joilla pimeän aineen itseisvuorovaikutuksista voi tehdä päätelmiä sen ominaisuuksista ja joilla yhdistää nämä päätelmät kosmisen inflaation ominaisuuksiin. Itseisvuorovaikutuksilla tarkoitetaan tapaa törmäillä hiukkasiin, jotka edustavat samaa lajia (esimerkiksi Higgsin bosoni voi törmätä toiseen Higgsin bosoniin, eli vuorovaikuttaa itsensä – saman kvanttikentän hiukkasten – kanssa). Lisäksi otamme artikkelissa kantaa ajankohtaiseen kysymykseen siitä, voiko eri galakseista havaittava röntgensädelähde olla peräisin pimeän aineen vuorovaikutuksista.

Artikkeli on viides julkaisemani ja samalla syntyhistorialtaan kivuttomin. Sain idean artikkeliin joulukuussa ja palasimme Jyväskylän yliopistossa työskentelevän Ville Vaskosen kanssa ideaan tammikuun lopussa saatuamme ensin edellisen työmme valmiiksi. Hioimme ensimmäiset tutkimustulokset hiljalleen valmiiksi tammi-helmikuussa ja tämän jälkeen Helsingin yliopistossa kanssani työskentelevät Kimmo Tuominen ja Matti Heikinheimo tekivät vielä oman osuutensa laskuista.

Ensimmäistä kertaa urallani tutkimustyö eteni suoraviivaisesti selkeästä alusta selkeään maaliin, vaikka toki harha-askeliakin otettiin välissä. Samalla myös työn alkuperäinen fokus muuttui jonkin verran, mutta kokonaisuus saatiin pakettiin yllättävän helposti.

Uusien ideoiden keksiminen on ainakin minulla vahvasti kytköksissä ajankohtaisen tutkimuksen seuraamiseen. Aloitankin jokaisen aamuni tutustumalla uusimpiin tutkimusartikkeleihin lukemalla arXiv-palvelusta ainakin artikkelien otsikot ja usein myös tiivistelmät. Tällä tavalla sain idean myös viikon alussa julkaistuun työhön.

Vastaavasti myös matkustaminen ja ulkomaisten vierailijoiden kutsuminen ovat oleellisessa asemassa uusien ideoiden kehittelyssä. Jos edellytykset näille katoavat, jäävät uudet ideatkin syntymättä. Silloin katoaisi pohja kaikelta tutkimukseltakin, sillä yliopistoissa tutkitaan vain sitä, mitä emme jo tiedä.